Oi maamme, katkeruus.
Oi maamme, uupumus, synnyinmaa.
Oi halveksunta, synnyinmaa.
Tekö minut muotoilitte pienillä käsillänne?
Oi maamme, väljähtänyt kokis sekoitettuna koskenkorvaan.
Oi maamme, kaksinaamaisuus ja katumus, synnyinmaa.
Teiltäkö luonteeni perin?
Oi maamme, jossa punkit pesivät niin mielellään. Sinäkö minusta tällaisen kasvatit?
Oi, Turku, isänmaa.
Oi kykenemättömyys,
Oi, aika ja viisarin raskaat askeleet,
Oi lupaukset, joita en onnistunut pitämään.
Oi, maamme, maitohapot ja mulkaisut,
en usko voivani koskaan unohtaa teitä.
Oi, juhlat joihin en mennyt,
Oi maamme, ystävät joita en koskaan tavannut,
Oi rakkaus, rikokset ja hyödyttömyys,
lohduttaminen ja tuntemattomien perään itkeminen,
synnyinmaa.
Sinä teit minut. Minä tein sinut.
Kaiversimme toinen toisemme esiin marmorista,
rakensimme toisemme Legoista
pimeässä keittiössä.
YOU ARE READING
JA ENNEN KAIKKEA,
PoetryEdes vastamelukuulokkeet eivät hiljennä naapuruston lasten kiljuntaa. Se hiipii ikkunastani sisään ja tunkeutuu muuten niin hiljaisiin uniini. En usko koskaan pääseväni siitä eroon. (Nostalgiaretki niihin pieniin hetkiin, jotka mieluummin pitäisin i...
