New Love

16. Yökylä

Joonas

Kävelemme Joelin kanssa studiolta kohti kotiani. Pidän tätä kädestä ja hän silittelee kämmenselkääni hajamielisesti. "Olikohan tyhmä idea jättää ne kahestaa sinne? Mitä jos riskeerattiin tällä koko bändin tulevaisuus", mietin ääneen ja Joel naurahtaa hiljaa. "Sä stressaat iha ihme asioista. Mä olisin enemmän huolissaan siitä et onks meijän studion sohva enää ehjä tän illan jälkee", hän pudistelee päätään huvittuneena. "Meinaakko?" kurtistan kulmiani ja mietin Ollin ja Aleksin käyttäytymistä. "No joo. Näithän sä miten Aleksi katto Ollia ku se tuli huoneeseen", Joel hymähtää.

"No en mä kiinnittäny huomioo", punastun ja Joel kaappaa minut sivuttaishaliin. "Eiköhän ne ainaki vähintää juttele. Ollihan sano et ne osaa kyl hoitaa asiat niinku aikuiset", Joel sanoo ja painaa suukon ohimolleni. "Hirveen harmi et Aleksi on varattu. Musta niist ois tullu Ollin kaa söpö pari", huokaan. "Ja mä jo ehin innostuu, et vihdoin on Olli vuoro. Se jos joku ansaitsis rakkauden", jatkan haikeana. "Mut eihän Aleksi sanonu et sil ois ketää", Joel kurtistaa kulmiaan. "Nii mäki aattelin, mut Olli oli nähny sen kämpillä jonku miehen ilman vaatteita. Se oli viel menos pyytää anteeks. Siks niitten välitki oli nii kireet", selitän ja Joel nyökkäilee mietteliäänä.

"Mut tänää se kyl anto ymmärtää et sil ei oo ketää", Joel miettii ääneen. "Nii, mut toisaalta ehkä se ei vaa halunnu kertoo. Eihä me loppujen lopuks olla ees mitenkää kavereita", kohautan olkiani ja kaivan kotiavaimia taskustani. "Nii se voi olla", Joel toteaa ja irrottaa vastahakoisesti kädestäni, jotta saan alaoven auki. Menemme hissiin ja Joel kietoo kätensä lanteilleni. "Mut älä mieti sitä ny, antaa niitten selvittää välinsä keskenää ja me voidaa käyttää se aika johonki muuhun", hän kuiskaa ja painaa pari kevyttä suudelmaa kaulalleni. "Mmhh...no okei", hymyilen ja kallistan päätäni sivulle tehden tuolle tilaa kaulalleni.

Aleksi

Olemme jutelleet Ollin kanssa monta tuntia studiolla, enkä muista milloin minulla olisi ollut viimeksi näin hauskaa. Olli vaikuttaa ystävälliseltä ja muut huomioon ottavalta persoonalta ja pakko myöntää, että hän saa polveni veteläksi ihan pelkällä katseellaankin. Makoilemme studion sohvalla, molemmat sohvan eri päissä ja nauran parhaillaan Ollin kertomalle tarinalle hänen lapsuudestaan.

Hän vilkaisee kelloa ja nousee istumaan. "Ääh hitto, se on jo ton verran, mun on pakko lähtee kotii. Huomen on taas töitä", hän hymyilee pahoitellen. "Oisiks sä... Tai...", hän aloittaa, mutta ei vie lausetta loppuun. Hän vetää henkeä. "Pitääks sun hakee Nelle vai oisiks halunnu tulla mun luo?" hän kysyy varovasti. "Mä tiiän et tää on vähä tyhmä kysymys ku vast ollaa tutustuttu", hän punastuu. Katson tätä hieman epäilevästi. Toisaalta tarjous houkuttelisi, mutta en tunne Ollia kuitenkaan niin hyvin että voisin olla varma etteikö tuo vain haluaisi housuihini.

"Siis ei todellakaa oo pakko. Ja kuten mainitsin ni mun on pakko mennä nukkumaan, et en todellakaan oo vailla mitää muuta ku läheisyyttä", hän katsoo minua tiiviisti silmiin. Epäröin vielä hetken. "Mä jätän väliin. Mut älä ota henkilökohtaisesti", hymyilen pahoittelevasti. "Ei se mitää. Kyl mä ymmärrän", hän hymyilee ymmärtäväisenä. "Mut joudun tosiaa lähtee ny. Älä säkää oo pitkää", hän hymyilee ja lähtee suuntaamaan eteiseen. Seuraan tuon vanavedessä. "Tiiäks pitääks täält sammuttaa koneita tai jotai ku lähen?" nojailen ovenkarmiin ja katson kun tämä pukee ulkovaatteita päälle.

"Riittää et sammutat valot", hän hymyilee ja pukee kaulahuivin. Nyökyttelen ja tuijottelen jalkoihini. Jotenkin tilanne ujostuttaa. Tuntuu kuin olisin taas teini, ensimmäisillä treffeillä ihastuksen kanssa. Olli laittaa vielä kengät jalkaan ja sitten alkaa olla valmis lähtöön. "No mut nähää varmaa joku aamu taas", hän hymyilee, muttei tee elettäkään lähteäkseen. Nyökyttelen, katsellen tätä tiiviisti silmiin. Hän astuu lähemmäs ja painaa kevyen suudelman huulilleni. "Noni, öitä", hän hymyilee ja lähtee sitten ovesta ulos, ennen kuin edes kerkiän vastata mitään.

Olli

Lähden kävelemään kotiin hymy korvissa. Ilta kääntyi loppujen lopuksi oikein kivaan suuntaan. Tajuan kuitenkin täysin miksei hän halunnut lähteä luokseni. Olisihan se vähän outoa, kun emme tunne edes kunnolla ja varmasti hän ajattelee minun olevan vailla jotain ihan muuta kuin nukkumista. Todellisuudessa en halua ottaa riskiä että etenisin taas liian nopeasti. Aion mennä jatkossa täysin hänen ehdoillaan ja jos juttumme etenee jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että menemme sänkyyn, niin hyvä.

Pääsen kotiin ja alan tehdä ilta hommia. Syön iltapalaa, pesen hampaat ja vaihdan kevyemmät vaatteet päälleni. Olen jo menemässä sänkyyn, kun puhelimeni kilahtaa. Päätän vielä katsoa onko se jotain tärkeää ja yllätyksekseni nään viestin Aleksilta.

Aleksi: Oisinks mä sittenki voinu tulla sinne yöks?

Olli: Joo tottakai! Täs mun osote ****************

Hymyilen vähän hämilläni. En tiedä mikä on saanut hänet muuttamaan mieltään, mutta en tosiaankaan aio valittaa. Haukottelen ja istun sängyn laidalle odottelemaan Aleksia. Vatsassani pörrää perhosia, mutta yritän saada ne ajatuksen voimalla rauhoittumaan. Me olemme vain kavereita niin kauan kuin toisin päätetään. Kavereita jotka nyt vain sattuvat välillä vähän pussailemaan. Tajuan että Aleksi tarvitsee luultavasti oman peiton ja tyynyn ja alan laittaa niihin lakanoita.

Säpsähdän kun ovisummeri soi hetken kuluttua ja menen päästämään Aleksin sisään. Ei mene kauaa kun ovikellokin soi ja avaan oven. "Sori, mä... Ku... Kotona oli aika yksinäistä", Aleksi mutisee ja hymyilen myötätuntoisesti. "Ymmärrän. Tuu sisää", väistyn ovelta ja Aleksi tulee sisälle. Hän riisuu takkinsa ja haroo hiuksiaan katsellen uteliaana ympärilleen. Minua alkaa hävettää, kun tajuan kuinka sotkuista kämpässäni on. "Sori, mä en kerinny siivota", mutisen. "Ei se mitää. Ku asuu 5-vuotiaan kaa, ni on tottunu sotkuun", Aleksi naurahtaa. Hymyilen ja lähden johdattamaan tätä makkariin.

Kömmin itse peiton alle ja otan puhelimen käteeni, jotta Aleksi saa riisua vaatteensa rauhassa. Hetken kuluttua hän kömpii myös sänkyyn ja laitan puhelimeni laturiin. Sammutan yöpöydän lampun ja hetken empimisen jälkeen Aleksi kömpii lähemmäs ja painautuu minua vasten. Sydämeni hakkaa lujaa ja varovasti kiedon käteni tämän ympärille. Aleksi vilkaisee minua ja painaa nopean suukon huulilleni, kääntyen sitten pikkulusikaksi. Silitän varovasti tuon ihoa niin kauan että alan kuulla rauhallista tuhinaa. Melko nopeasti sen jälkeen, nukahdan itsekin.

Sanoja:945

Tästä tuliki huomattavasti pidempi ku kuvittelin, mut en usko et se haittaa teitä 😇😇