Ziall Horlik fanfic in finnish

•LUKU NELJÄTOISTA•

Zaynin nk*
Nostan Niallin syliini, sillä tuo näyttää sille, ettei jaksa itse kävellä. Yht'äkkiä Niall kuitenkin menee aivan veltoksi ja saan kamalan paniikkikohtauksen. Kokeilen löytyykö pulssia ja löydettyäni sen huokaisen helpotuksesta, mutta lähden kuljettamaan Niallia kohti terveydenhoitajan huonetta.

Koputan terveydenhoitajan oveen ja toivon, että tuo avaisi nopeasti, sillä haluan, että tuo nelikymppinen nainen katsoo Niallia. Ovi aukeaa ja huokaisen helpotuksesta.
"Onko jokin hätänä?" tuo kysyy huomaamatta Niallia.
"No, tuota, jotkut pojat hakkasivat Niallia välitunnilla ja nyt hän on ilmeisesti tajuton", kerron ja terveydenhoitajamme silmär suurenevat.
"Voisitko kantaa hänet tänne sängylle?" tuo kysyy ja nyökkään lähtien huoneeseen. Sinne saavuttua näen henkilön, joka on aiheuttanut luultavasti kaiken tämän, sillä tuon ystäväthän ne Niallin hakkasivat. Näen nimittäin Lauran istumassa huoneen tuolilla ja hymyilemässä muka viattomana. Lasken Niallin varovasti sängylle ja hipaisen tuon poskea, joka on uskomattoman pehmeä.
"Laura voisitko mennä hetkeksi odottamaan tuonne käytävään?" kuulen terveydenhoitajan kysyvän Lauralta.
"Tottakai", Laura sirkuttaa ja minun tekisi mieli muotoilla tuon nenä uudestaan.

Kun Laura on mennyt käytävään terveydenhoitaja, jonka nimeä en edes tiedä alkaa kysellä minulta kysymyksiä.
"Mikä hänen nimensä on?" tuo kysyy ensimmäisenä.
"Niall Horan", kerron ja katsahdan kyseistä henkilöä huolestuneena. Onneksi terveydenhoitajamme on juuri tutkimassa Niallia ja luotan hänen taitoihinsa.
"Voisitko tulla hieman auttamaan?" tuo kysyy ja menen ilomielin sängyn vierelle valmiina tekemään mitä vain Niallin hyväksi.
"Ottaisitko häneltä paidän pois, jotta voin tutkia kyljessä olevat ruhjeet?" tuo pyytää ja toteutan hänen pyyntönsä. Missä tahansa muussa tilanteessa olisin nauttinut siitä, että näen Niallin ilman paitaa, mutta nyt en vain voinut, sillä Niallin keho oli täynnä ruhjeita.

Kun terkkari on jonkin aikaa tutkinut Niallia alkaa tuossa näkyä jo virkonemisen merkkejä. Huulilleni nousee välittömästi hymy, kun näen pienen blondin liikahtavan sängyllä.
"Zayn?" tuo mumisee kysyvällä äänellä ja se saa poskeni melkein halkeamaan, sillä hymyilen niin leveästi.
"Niall", vastaan tuolle helpottuneena.
"Missä mä oon?" tuo kysyy ja katsoo minua kirkkailla silmillään.
"Olet täällä terveydenhoitajan huoneessa, sillä ilmeisesti joku tai jotkut hakkasivat sinua ja pyörryit. Muistatko itse mitään?" terkkari kysyy Niallilta ja tuo säikähtää hieman, sillä ei ollut ilmeisesti huomannut terveydenhoitajaamme vielä.
"Muistan, että kolme poikaa tuli luokseni ja alkoi hakata minua. Ja sitten Zayn tuli. Sem jälkeen mulla ei oikeen oo muistikuvia", Niall vastaa hetken hiljaisuuden jälkeen vaisusti.
"Tiedätkö miksi he hakkasitvat sinua?" terkkari kysyy ja Niall on hetken hiljaa ennen kuin vastaa lyhyesti: "En." Tiedän Niallin valehtelevan, mutta aijon kysyä syytä vasta, kun pääsemme pois täältä ahdistavasta huoneesta.

Kun vihdoin ja viimein pääsemme terkkarin kynsistä on kello jo niin paljon, että ei ole enään järkeä mennä tunnille. Olisinhan minä kyllä päässyt lähtemään tunnille, mutta halusin olla Niallin kanssa.
"Niall kerro mulle, miks ne hakkas sut?" kysyn ja katson Niallin suloisia kasvoja mietteliäänä yrittäen itsekin keksiä vastausta kysymykseeni.
"Ne raivos, että oon vieny sut Lauralta", Niall vastaa ujosti ja tunnen vihan aallon sisälläni. Kuinka he kehtaavat? Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista juttua Lauran kanssa.
"Mä en oo kyllä koskaan ollukkaan Lauran", vastaan Niallille närkästyneenä.
"Etkä sä nyt ees oo mun", Niall jatkaa.
"Voisinhan mä vaikka ollakkin", kuiskaan tuon korvaan flirttailevasti ja saan selvasti kylmätväreet kulkemaan pojan kehon läpi, sekä hennon punan kohoamaan tuon poskille.
"Lähdetäänkö kotiin vai aiotko mennä kolmeksi minuutiksi tunnille?" kysyn keventäen tunnelmaa, sillä Niall ei selvästikkään ole tottunut siihen, että joku flirttailee hänen kanssaan.
"Lähetään kotiin", tuo sanoo edelleenkin punaisena.

Saavumme Niallin kodin eteen ja vedän tuon halaukseen.
"Nähdään myöhemmin söpöläinen", kuiskaan Niallille näykäten samalla pienesti tuota korvasta. Niall muuttuu jälleen punaiseksi ja mutisee minulle heipat lähtien kohti ovea. Onneksi näen tuon vielä tänää, sillä olemme menossa kaikki Liamille koko viikonlopuksi.

Kotiin päästyäni menen suoraan suihkuun, koska en kumminkaan jaksa käydä muuten ennen Liamille lähtöä. Olemme sopineet, että menemme Liamille suunille puoli seitsemäksi, joten minulla on vielä reilu kaksi tuntia aikaa.

Suihkusta tultuani menen pakkaamaan hieman tavaraa mukaan ja mieleeni juolahtaa kysymys. Missä Liam edes asuu. Naurahdan omalle tyoeryydelleni, sillä en ole tajunnut kysyä sitä häneltä, eikä minulla ole Liamin puhelinnumeroa. Hyvä minä! Voisin kyllä soittaa Louisille ja kysyä, mutta minua houkuttelee kumminkin mennä kysymään Niallilta apua. Toivottavasti hän tietää missä Liam asuu.

Olen Niallin ovella ja kello on kymmenen yli kuusi. Toivon, että Niall ei ole lähtenyt sillä, sitten joutuisin suunnistamaan yksin Liamille ja luultavasti eksyisin matkalla. Koputan oveen ja hetken kuluttua luultavasti Niallin äiti tulee avaamaan oven.
"Onko Niall vielä kotona?" kysyn tuolta hymyillen ystävällisesti.
"Kyllä on", tuo vastaa ja huokaisen helpotuksesta. Niallin äiti, joka esittelee itsensä Mauraksi kertoo minulle Nialli tulevan kohta ja kehottaa minut odottamaan eteiseen.

Pian Niall saapuikikin eteiseen todella suloisen näköisenä ja kysyvä ilme kasvoillaan.
"Zayn mitä sä täälä teet?" Niall ihmettelee, mutta hymyilee silti minulle täydellistä hymyään.
"Tajusin, että mä en tiiä missä Liam asuu ni ajattelin, et jos sä tiiät, nii voidaan mennä yhta matkaa", selitin Niallille todella epäselvästi.
"Okei, kyl mä tiiän missä se asuu, ni mennää vaa samaa matkaa. Mut oota, et mä käyn hakemassa mun kamat tuolta ylhäältä", Niall sanoo ja lähtee juoksemaan kohti yläkertaa.

Odetettuani hetken Niall saapuu takaisin eteiseen reppu selässään. Tuo kyykistyy laittamaan valkoisia conversejaan jalkaansa ja en voi vastustaa kiusausta ja sekoitan tuon tekoblondeja hiuksia. Niall mulkaisee minua murhaavasti ja hymyilen takaisin viattomasti.

Lähdemme kävelemään jonnekkin suuntaan Niallin talolta ja välillämme vallittsee hiljaisuus.
"Mikä Liamin osoite on?" kysyn ja Niall kohauttaa hartioitaan.
"Mä vaan osaan kävellä sinne, mutta en mä sitä osetetta tiiä", blondi vastaa minulle hymähtäen.
"Aijaa", sanon pitkittäen tavuja ärsyttävästi. Loppu matka kuluu mukavan jutustelun parissa, enkä edes tajua ajan kulua. Tuon tekoblondin kassa on todella mukava jutella ja meillä vielä juttukin luistaa ihan kiitettävästi.
Koputamme Liamin talon oveen ja Harry tulee avaamaan sen meille kertoen, että Liam on tekemässä ruokaa ja Louis tapansa mukaa on viimeinen eli hän ei ole vielä tullut. Menemme Liamin seuraksi keittiöön riisuttuamme ulkovaatteet.
"Zayn oli ihan tosissaan tulossa tänne, eikä ees tienny osotetta", Niall juoruaa virnuillen.
"Turpa kiinni blondi!" huudahtan tuolle.
"No miten sä sitte tänne pääsit?" Liam kysyy ja katsahtaa minuun.
"Se tuli mun luokse ja tultiin yhessä", Niall vastaa puolestani.

Ovikello soi ja Harry juoksee avaamaan oven luultavasti poikaystävälleen, joka ei ole vieläkään saapunut.
"Mitäs haluisitte tehä?" Liam kysyy meiltä kun Harry ja Louis palaavat eteisestä. Kohautan vain olkiani ja muut sanovat jotain ihan samaan viittaavaaja Liam huokaisee.
"Koittakaa nyt päättää", hän kehottaa ja nostaa samalla viisi lautasta pyötään.
"Katotaan vaikka joku leffa", Louis ehdottaa ja kaikki myöntyvät ehdotukseen.

Syötyämme menemme valitsemaan elokuvaa, josta ei, yllätys, yllätys, tule mitään. Lopulta päätämme arpoa minkä katsomme, sillä Louis ja Niall porukkamme nourimmat mieleltään, eivät pääse yhteisymmärrykseen elokuvan kanssa.

Kun elokuva on arvottu Liam laittaa sen pyörimään ja syvennymme katsomaan sitä.||
Moi! Musta tuntuu, että tää luku oli jotenki hirveen tönkkö. :D Koitan saaha taas huomiseks uuden luvun, mutta en lupaa mitään.