•LUKU KAKSIKYMMENTÄ•

458 41 5
                                    

Zaynin nk*
Liam on tuonut minut kotiin jo tunti sitten, mutta minun tekee hirveästi mieli mennä sairaalaan, koska Niall on sielä. Lääkäri vain kielsi minua ajamasta pyörällä tai autolla, joten ei auttaisi kuin kävellä, sillä minä vihaan busseja ja menen niihin vain, jos on aivan pakko. Kotoani on sairaalalle kahdeksan kilometriä, joten matka on pitkä. Silti päätän lähteä, sillä tekisin mitä vain Niallin vuoksi.

Suljen ulko-oven ja lähden kävelemään kohti sairaalaa. En ole aivan varma reitistä, sillä harvemmin minä sairaalaan olen kävellyt. Olen alkanut muistamaan minun ja Niallin onnettomuudesta yksityiskohtiakin. Tuskallisinta on se, kun yht'äkkiä päähäni ilmestyy jokin muistikuva tapahtuneesta. En vain halua muistaa sitä näkyä, kun Niallin veltto keho vajoaa pohjaa kohti. Haluaisin vain, että Niall heräisi. En kestä enään kauaa ilman hänen hymyään, nauruaan, kasvojaan, luonnettaan... Listäni Niallin ihanista puolista voisi olla vaikka kuinka pitkä. Ei siitä enkelistä voi löytää virheitä.

Huomaan yllättäen, että en ole enään varma missä olen. Ilmeisesti olen ajatuksissani kävellyt teille tietämättömille. Katselen ympärilleni ja yritän saada jotain selvää olinpaikastani. Olen jollain pienella kujalla ja on jo niin pimeää, etten näe kunnolla eteeni. Näen kumminkin, että jonkin matkan päässä on jokin pieni puoti. Puoti näyttää hämärälle paikalle, joten en tiedä kannattaako minun mennä sisään.

Kun en muutakaan vaihtoehtoa keksi päätän mennä puotiin. En kai minä mitään siinä häviäkkään. Asetan käteni kylmälle oven kahvalle ja astun sisään. Tajuan heti, että se oli todella paha virhe. Puodissa haisee vahvasti huumeet. Olen kerran aikaisemmin sotkeutunut huumerikollisten seuraan ja siitä ei hyvää seurannut. Onneksi en ollut käyttänyt huumeita, niin minua ei rankaistu. Käyn päässäni mahdollisuuksia, mitä voin tehdä. Jos menisin kysymään joltain täällä missä olen minulle varmasti syötettäisiin huumeita. Olen jo lähtemässä pois, kun tunnen jonkun käden olkapäälläni. Suljen silmäni ja käännyn ympäri.
"Kukas sinä olet?" mies, joka pitää voimakkaasti olkapäästäni kiinni kysyy ja avaan silmäni. En vastaa mitään, sillä koen sen parhaaksi vaihtoehdoksi. Tiedän kyllä, että näiden henkilöiden kanssa ei pelleillä, mutta en voi kertoa oikeaa nimeäni, sillä silloin nuo jahtaisivat minua koko loppuelämänsä.
"Etkö osaa edes puhua?!" mies edessäni räyhää.
"Ömm... Jack Wilton", valehtelen. En edes tiedän ketään Jack Wiltonia, mutta on sekin parempi kuin Zayn Malik. Ajattein ensin vastata Niall Horan, mutta onneksi tajusin, kuinka typerää se olisi ollut. Nämä miehethän olisivat sitten jahdanneet rakkauden kohdettani sen takia, etten minä uskaltanut sanoa omaa nimeäni heille.
"No Jack mitä sinä täällä teet?" tuo kysyy ja nielaisen.
"Minä eksyin", sanon ja näen, kuinka tuon silmissä vilahtaa pelko.
"Häyvy täältä!" hän huutaa ja helpotun. En ilmeisesti joudu vetämään huumeita. Yht'äkkiä minut kirjaimellisesti heitetään kadulle ja alan tuntea järkyttävää kipua kyljessäni. Näkökenttäni alkaa pikkuhiljaa sumentumaan ja menetän tajuntani.

Liamin nk*
Olen juoksemassa, sillä rakastan urheilua. Käännyn jollekkin hämärälle kadulle, minkä läpi olen juossut muutaman kerran aikaisemminkin. Säikähdän, kun näen, että maassa makaa joku. Menen lähemmäksi ja huomaan kauhukseni, että maassa makaava henkilö on Zayn. Zaynillä on päällään valkoinen paita, jossa on valtavan kokoinen veriläiskä. Nostan Zaynin paitaa ja irvistän, sillä tuolla on kamalan näköinen haava vasemmassa kyljessä. Nostan Zaynin syliini ja lähden kävelelmään kohti sairaalaa. Onneksi tästä ei ole pitkä matka sinne. Zayn on todella laiha, joten hän ei paina paljoa. Olen joskus jopa hieman huolissaan Zaynista, kun tuo on niin laiha. En ymmärrä vain, miksi Zayn edes oli täällä. Hänen piti ottaa rauhallisesti, sillä pääsi vasta tänään sairaalasta. Huomaan, että Zaynillä on kännykkä taskussa. Päätän soittaa sillä sairaalaan. Otan Zaynin kännykän käteeni ja huomaan siinä olevan lukitus. Minun pitäisi arvata Zaynin salasana. Testaan ensimmäistä mieleeni tulevaa sanaa, tai siis nimeä, joka on Niall. Kännykän lukitus aukeaa ja naurahdan. Lukituksen takaa paljastuu Zaynin taustakuva, joka on Niall. Kuva on selvästikkin otettu sairaalassa. Kuvassa Niall makaa koomassa sängyllä. Zayn taitaa tosiaankin rakastaa Niallia.||
Moi! Anteeks, kun ei oo vähään aikaan tullu lukua, mutta haluun panostaa kouluun. Yritän silti aina mahdollisimman usein kirjottaa lukuja, mutta mun harrastuski vie tosi paljon aikaa, mutta aina sunnuntaisin mulla on vapaata, nii yritän sitte aina sillon kirjottaa.

Ziall Horlik fanfic in finnishWo Geschichten leben. Entdecke jetzt