Ziall Horlik fanfic in finnish

•LUKU KAKSIKYMMENTÄNELJÄ•

Zaynin nk*

Siitä on nyt neljä päivää, kun jouduin sairaalaan ja tänään on päivä, jolloin joudun leikkaukseen. Minä ja Niall olemme vierailleet paljon toistemme huoneissa, tai itse asiassa Niall minun, koska lääkärit ovat kieltäneet minua liikkumasta huoneeni ulkopuolelle. Minua pelottaa se leikkaus ihan hirveästi, mutta onneksi Niall on rohkaissut minua menemään siihen.

Ajatukseni keskeytyvät, kun Niall tulee huoneeseen. Hymy nousee rohtuneille huulilleni ja moikkaan tuota suloisuutta. Niall tulee sänkyni viereen ja vedän hänet suudelmaan. Olemme menneet tässä muutaman päivän aikana tässä jutussamme aika paljon eteenpäin. Haluaisin jo sanoa Niallia poikaystäväkseni, mutta en ole vielä uskaltanut kysyä Naillilta mitään siihen liittyen.
"Tuu tähän mun viereen", kehotan Niallia ja tuo epäröi hetken, mutta tulee sitten kumminkin, enkä voi vastustaa kiusausta, joten pörrötän tuon sekaisin olevia hiuksia. Niall mulkaisee minua ensiksi, mutta sitten kumminkin vain suutelee minua. Miten joku voi edes olla noin suloinen?

Halailemme Niallin kanssa vaikka kuinka kauan sängylläni, mutte sitten joku kurja hoitaja tulee ja kertoo, että minun täytyy mennä leikkaukseen. Onneksi hän lupasi, että saan olla Niallin kanssa siihen asti, että minut nukutetaan. Yleensä täälä ei päästetä mukaan ketään muita, kuin perheenjäseniä, mutta minulla ei päässyt töiden takia kukaan, joten sain erityisluvan ottaa Niallin mukaan. Niall itse pääse pois sairaalasta jo huomenna, mutta minä joudun odottamaan vielä kolme päivää. Onneksi Niall lupasi tulla katsomaan minua aina kun saa ja pääsee. Minulla onkin jo suunnitelmia Niallille sitten, kun pääsen sairaalasta.

Niallin nk*

Olemme menossa Zaynin kanssa kohti hänen leikkaustaan. Minulle annettii lupa olla Zaynin kanssa niin pitkään, kunnes Zayn nukutetaan. Toivottavasti, Zaynin leikkaus menee hyvin, sillä en varmaan pystyisi elämään enään ilman Zaynia tai niin, etten näe häntä joka ikinen päivä. Zaynista on tullut minulle todella tärkeä pienessä ajassa ja toiveeni on, että saisin viettää vaikka koko loppuelämäni Zaynin kanssa. Haluaisin, että hän olisi poikaystäväni, mutta en itse viitsi kysyä mitään siihen liittyvää. Kyllähän meillä selvästikin on jotain juttua meneillä, sillä aina kun näemme suutelemme tai vähintään halaamme. Mutta en silti oikein tiedä, voihan Zayn ihan hyvin pyörittää useampaakin poikaa tai tyttöä samalla tavalla, kuin minua.

"Voitte mennä nyt herra Malikin kanssa odotushuoneeseen", joku hoitaja tulee ilmoittamaan minulle ja lähden salamana kohti Zaynia. Saavun Zaynin luokse ja katson tuon kädessä olevia leikkauspapereita. Leikkaajan nimen luettuani järkytyn todella pahasti. Jack Tomsson. En halua päästä Zayniani Jackin käsittelyyn. En kyllä usko, että hän mitään Zaynille tekisi, mutta silti.
"Niall, mikä tuli?" Zayn kysyy katsoen minuun huolestuneesti.
"Ei mikään", yritän valehdella todella huonolla tuloksella, sillä joudun kertomaan Zaynille koko tarinan Jackista. Periaatteessa sen kertominen helpotti ja olen iloinen, että sain kertoa sen juuri Zaynille. Samalla olen myös surullinen, koska tiedän, että Zayn on juuri menossa Jackin leikkaukseen. Zayn näyttää kumminkin pysyvän todella rauhallisen oloisena, joten en usko tiedon järkyttäneen häntä. Eihän Zayn edes tunne koko Jackia ja muutenkin tuskin Jack sentään niin tyhmä on, että aiheuttaa itselleen ongelmia tekemällä tahallaan virheen Zaynin leikkauksessa.

Jack tulee hakemaan Zaynin nukutukseen ja minä suutelen Zaynia pikaisesti ennen, kuin hänet viedään pois. Huomasin Jackin olevan todella kireä suutelumme jälkeen ja mulkaiseva Zaynia vihaisesti. Toivon todella, ettei hän tee mitään tyhmää liittyen Zayniin. Jos Jack tekee jotain voi hän olla varma, että saa kärsiä minun toimestani ja paljon. Minun Zayniani ei satuteta, eikä tehdä muutakaan mikä voi olla haitaksi.

Minulle kerrottiin, että leikkaus kestää lähemmäs kolme ja puoli tuntia, joten päätän mennä lepäilemään omaan huoneeseeni, koska olen todella väsynyt. Hassua, vaikka olin kaun koomassa silti minua väsyttää paljon joka päivä.

Saavun huoneeseeni ja menen suoraan nukkumaan. Laitan myös herätyksen kolmen tunnin päähän, jotta herään ennen, kuin Zaynin leikkaus loppuu.

Katson Zaynin velttoa ruumista ja lääkäri selostaa meille, että Zayn kuoli kylkileikkaukseen, koska eräs lääkäri vahingossa iski puukkonsa väärään paikaan. Tässä vaiheessa käännän katseeni kohti suurinta vihollista, eli Jackia kohti. En ymmärrä miten tuo pystyi. Tuijotukseni huomattua tuo hymyilee minulle ilkeää hymyään. Siinä vaiheessa olen jo 100% varma, ettei se ollut vahinko. Jack vain halusi tuhota elämä lopullisesti. Ja siinä hän onnistui. Olen päättänyt, että päätän elämäni omakätisesti heti, kun pääsen sairaalasta. Ei minulla ole mitään iloa elää, jos Zayn ei ole täällä kanssani.

Herään hätkähtäen ja todella hikisenä kamallimmasta painajaisesta, minkä olen ikinä nähnyt ja huomaan itkeväni. Jos Jack todella tekee noin toteutan todellakin suunnitelmani itsemurhasta.||
Moi kaikki, jotka tätä enään lukee!! Suunnittelin tänään tän ficin jo ihan loppuun asti, mutta en siis todellakaan oo kirjottanu niin paljoa ja luultavasti ne mun suunnitelmat tulee muuttumaan tässä matkan varrella. Tässäki luvussa poikkesin mun suunnitelmista jonkun verran.
Mut hei voisitteko kirjottaa kommetteihin mielipidettä tästä, että onko tää muuttunu ihan tylsäks, ku musta vähän tuntuu sille.