Ziall Horlik fanfic in finnish

•LUKU SEITSEMÄN•

Viikon aikahyppy
Zaynin nk*
En ole nähnyt Niallia sen jälkeen, kun jätin hänet nukkumaan Harrylle. Onneksi tänään alkaa koulu, niin minun on pakko nähdä Niall. Olen kysellyt Louisilta kaikkea Niallista ja tiedän hänen olevan minua vuoden nuorempi, joten hän menee lukion ykköselle ja minä kakkoselle. Louis ja Liam ovat kanssani saman ikäisiä ja Harry on saman ikäinen Niallin kanssa.

Lähden kouluun hieman etuajassa siinä toivossa, että Niall olisi jo siellä.

Koulun pihassa näen Louisin, Harryn ja Liamin seisoskelemassa seinustalla. Päätän mennä kysymään heiltä missä blondi, jota etsin on.
"Hei, tiiättekö missä Niall on?" kysyn ja Liamin kasvoille nousee ilkikurinen virne.
"Tulee varmaan kohta", Louis vastaa iskien silmää.
"Tuolahan se on jo, mutta miks se ei tuu meijän kanssa?" Harry ihmettelee. Liam lähtee hakemaan Niallia, koska epäilemme, ettei hän huomannut meitä.

Liamin nk*
Lähdin hakemaan Niallia ja hänen eteensä on kasaantunut hirveä lauma muita oppilaita. Kun pääsen lähemmäksi kuulen heidän puheet.
"Mitäs homo?"
"Tiesitkö, että Malik on hetero?"
"Miksi tuollainen homo tänne tulee?" kuulen muiden sanovan ja mietin mistä ihmeestä he ovat saaneet tietää. Näen Niallin ilmeestä, että hän ei kestä enään kauaa kuunnella tuota.
"Sinun pitäisi vain palaa hel*etissä!" kuulen jonkun huudahtavan ja se oli viimeinen pisara.
"Lopettakaa ja painukaa sinne mistä tulittekin!" huudan ja suurin osa lähtevät, mutta joku kysyy minulta: "Miks sä tota hinttiä puolustat?" Lyön kysyjää suoraan kasvoihin ja silloin loputkin ihmiset häipyvät.
"Kiitos Liam", Niall sanoo ja tulee halaamaan minua. Tunnen Niallin alkavan itkeä.
"Niall miks sä et tullu meijän kanssa?" kysyn ja tuo alkaa itkeä entistä enemmän.
"No, kun mä näin, kun Zayn suuteli jotain tyttöä", Niall kertoo ja päätän, että käyn kysymässä Zaynilta asiasta.

Kellot soivat, joten lähdemme sisälle ja Niall häviää heti Harryn kanssa jonnekkin. Minä, Louis ja Zayn lähdemme kohti omaa luokkaamme.

Tunnin jälkeen kysy Zaynilta: "Mitä sä oikein leikit Niallin kanssa?"
"En mitään. Miten nii?" Zayn kysyy selvästi hämmästyneenä.
"Niall kerto, että se oli nähny, ku sä suutelit jotain tyttöä", kerron ja katson Zyania haastavasti.
"Mä tapan Lauran", Zayn sihisee äkäisesti ja jatkaa sitten: "Laura vaan suuteli mua ku yritin selittää sille, että oon homo ja Niall ilmeisesti sattu just sillon paikalle."
"Sun kannattaa puhua Niallin kanssa, vaikka koulun jälkeen", ehdotan Zaynille.
"Joo, mut nyt mä meen ettimään sen Lauran", Zayn vastaa ja lähtee kävelemään jonnekkin päin koulua.

Zaynin nk*
Minä vihaan kyllä Lauraa niin paljon, kuin vain ihminen voi toista vihata. Oliko Lauran aivan pakko suudella minua juuri silloin. Sen takia varmaan Niall ei ole soittanut minulle, kun luulee, että olen hetero.

Pian näen Lauran ystäviensä kanssa ja kuulen hänen selittävän jollekkin: "Se uus blondi on homo ja on aivan kusessa Zayniin, vaikka Zayn on hetero ja seurustelee mun kanssa." Vereni alkaa varmaan kiehua, kun kuulen Lauran sanat ja minun tekisi mieli vain kuristaa tuo itsestään liikoja luuleva paska. En kuitenkaan tee sitä, sillä eräs opettaja seisoo muutaman metrin päässä meistä.
"Laura tule tänne!" huudahdan vihaisesti tuolle ärsyttävälle ruskeahiuksiselle tytölle.
"Kyllä, kulta!" tuo huudahti.
"Älä sano mua kullaks!" huudahdan ja Laura vain pyöräyttää silmiään.

Kun saavumme sivummalle Laura vain hymyilee.
"Laura sä oot just ehkä pilannu mun mahollisuudet elämäni rakkauteen, joten sinuna en hymyilis!" raivoan tuolle.
"Sepä ikävää", Laura pahoittelee, mutta tuon ilmeestä näkee, että tuo ei oikeasti ole pahoillaan.
"Laura oikeasti..." aloitan, mutta huomaan, ettei tuo kuuntele vaan tuijottaa jotai takanani olevaa mietteliäästi. Yllättäen Laura kääntääkin katseensa minuun ja suutelee minua. Työnnän tuon bruneten välittömästi pois ja käännyn ympäri lähteäkseni, mutta sitten näen jotain sellaista mitä en haluaisi nähdä. En tässä tilanteessa, muuten voisin kyllä katsella tuota, vaikka koko loppuelämäni. Niall juoksee juuri silmiään pyyhkien nurkan taakse. Käännyn ympäri ja lyön Lauraa suoraan kasvoihin. En usein lyö muita ihmisiä, mutta nyt oli pakko. Laura katsoo minua häkeltyneena ja alkaa itkeä. Minä lähden vain pois ja yritän löytää Niallin, että voisin selittää tuolle asian oikean laidan.

Käveltyäni jo jonkin aikaa ympäri koulua saavun vessoille ja päätän käydä tarkistamassa ne. Sinnehän yleensä sydänsuruiset menevät. Tai ainakin luulen niin. Avaan oven ja näen pienen suloisen blondin istuvan vessan nurkassa pää painettuna polviin.
"Niall?" aloitan varovasti.
"Mene pois!" tuo huudahtaa.
"Anna mä selitän tän kaiken", yritän ilman tulosta.
"Mua ei kiinnosta nyt sun selitykset. Mä oon kyllä nähny sut jo kaks kertaa sen saman tytön kanssa", Niall nyyhkyttää.
"Niall se ei ole sitä miltä näyttää", kerron, mutta tuo ei näytä uskovan minua.
"Zayn mene nyt vaan pois", Niall sanoo hiljaa ja päätän vihdoin totella häntä.

Meillä olisi ollut vielä koulua muutama tunti, mutta minua ei nyt oikein kiinnosta olla koulussa, joten lähdin kotiin. Kotiovelle päästyäni työnnän avaimen sille tarkoitettuun reikään ja ovaan oven. Kävelen suoraan olohuoneeseen ottamatta kenkiä pois, sillä en jaksa ja kuka siitä nyt välittäisi, sillä kukaan muu ei ole perheestäni ei ole kotona. Eiväthän he edes ole oikeasti perhettäni. Perheeni nimittäin hylkäsi minut, kun kerroin heille olevani miehiin päin. Ainut joka olisi hyväksynyt minut oli vanhin siskoni, mutta hänen täytyi valita, joko minut tai koko muu perhe, joten tottakai hän valitsi muun perheen.

Flashback
Olen päättänyt kertoa nyt vanhemmilleni ja siskoille olevani homo. Olen kerännyt koko päivän ajan rohkeutta ja päätän nyt toteuttaa sen. Avaan huoneeni oven ja kävelen portaat alakertaan.
"Tuota, äiti ja isä, minulla olisi teille hieman asiaa", kerron varovaisesti.
"No?" äiti kysyy hymyillen.
"Mä oon homo", sanon ja äitin ilme muuttuu sellaiseksi, ettei hän lainkaan pidä äsken kuulemastaan asiasta.
"Zayn sano mulle, että tää on joku huono vitsi", isäni sanoo ja pyöritän vain päätäni nielaisten.
"Zayn mä tiesin, ettet sä oo koskaan ollu ihan normaali, mutta että oikeen homo!" äitini raivoaa ja se saa kyyneleet silmiini. Näin tässä pelkäsinkin käyvän.
"Zayn ei kunnon miehet itke, mutta säpä et ookkaan mies, vaan joku saakelin homo!" isä huutaa minulle, kun ensimmäinen kyynel vierähtää simäkulmastani.
"No hei, ei se niin paha oo onko naisiin vai miehiin päin", siskoni yrittää rauhoitella vanhempiamme.
"Sinä voit sitten suoraan valita Zayn vai muu perhe", äiti sanoo siskolleni ankarasti. Silloin siskonikin alkaa itkeä, mutta sanoo kumminkin: "Te." Silloin minä lähden eteiseen laittamaan kenkiä. Kun nousen ylös ja olen avaamassa ovea, mutta sitten siskoni tulee ja halaa minua.
"Anteeksi", hän kuiskaa. Sitten suljen oven.
Flashback päättyy

Tosiaan tuon päivän jälkeen en ole kotona käynyt. Tai minulla oli nyt jo uusi perhe ja koti sillä sosiaalityöntekijöiden mielestä olin liian nuori asumaan silloin vielä yksin. Olinhan minä vasta 14-vuotias tuon tapahtuessa.||
Tässä on taas uus luku. Toivottavasti tykkäätte.
Toivon, ettei löydy paljoa kirjotusvirheitä. :)