Chapter 16 - My bro -

514 43 4
                                    

Pääsin kartanon pihaan. Veren vuoto oli lakannut ja haava oli vain hieman punainen ja melkein parantunut.

"Jade!! Missä olet ollut!!" Sam huutaa pää punaisena. En keskity Samiin vaan kävelen tai enemmänkin juoksen oven luo.

"Jack! Mitä helvettiä sä oot menny tekemään?" Kuulen Samin huutavan jackille ilmeisesti.

"Me.. Me käytiin metsässä... Kävelyllä" jack änkyttää.

"Metsä kävelyllä viilleillään käsiin?" Tämä tivaa ja nostaa Jackin käden ilmaan. En jää ihmettelemään poikien touhuja vaan menen sisälle.

"Hei Jade" kuulen Feijan hennon äänen keittiöstä.

"Hei" huokaisen ja jatkan matkaani yläkertaan.

Ainoa mikä pyörii päässäni on suudelma. Jackin kanssa. Ehkä liioittelin liikaa... mutta hän kauppasi vertani. Kävelen huoneelleni, mutta kuulen sisältä ääniä.

"Se ei ole täällä!" Joku sihahtaa.

"Etsi niin kyllä se löytyy" kuulen selvästi Sedun äänen.

Avaan oven varovasti ja saan niskaani poikien katseet. Sedun ja Felixin.

"Mitä te teette?" Kysyn hämmentyneenä.

"Me.. Me" Sedu änkyttää mutta ei saa sanaa suusta. Felix taas ei edes kehtaa katsoa silmiini.

"En edes halua tietää sittenkään!! Häipykää!" Huudahdan ja molemmat pojat kipittävät ovesta ulos. Istun sängylle ja mieleeni tupsahtaa Victor. Missä tämä luuraa..

Nousen ylös sängyltä ja lähden huoneestani. Vastaani tietysti tulee paha missä mainitaan, jack. Kävelen kylmästi tämän ohi tekemättä edes silmäkontaktia. Jack on avaamassa suunsa, mutta laittaakin sen kiinni.

Menen rappuset alas ja kävelen alakertaan. Kurkistan keittiöön ja huomaan Feijan ja Felixin kuiskailevan.

Näköjään kaikilla on salaisuuksia. Mutta niitä on aivan liikaa aina..

Yskäisen hieman ja he kääntävät päänsä minuun.

"Jade, hei" Feija sanoo pirteänä kuin aina. Felix kävelee vierestäni vain murahtaen.

"Hei Feija" soperran ja kävelen tämän luo.

"Tukeni katsomaan tänään kuuta meidän kanssamme?" Feija kysyy hymyillen minulle.

"Empä taida" huokaisen ja istun keittiön pöydän ääreen.

"Oletko varma, jäät yksin sitten?" Feija varmistaa huolestuneen tuntuisena mutta vetää hymyn suulle takaisin.

"Olen, päivä on ollut yhtä sekamelskaa" huokaisen ja painan pääni käsiini.

Feija tulee luokseni ja halaa minua. Mieleeni tupsahtaa victor. Ehkä hän voisi olla kanssani illalla.

"Tiedätkö missä victor on?" Kysyn yhtäkkiä ja Feijan naamalle tulee miettivä ilme.

"Taisi olla talon takana harjoittelemassa taistelutaitojaan. Hän vaikutti vihaiselta aamulla" Feija kertoo.

Nousen nopeasti ja juoksen eteiseen. Avaan oven ja nään ovesta kun jack ja Sam riitelevät edelleen pihalla. Kierrän talon ja pääsen isolle takapihalle. Huomaan Victorin istuvan nurmella. Muutun sudeksi ja juoksen tämän luo. Hyppään tämän kimppuun mutta victor kuitenkin puolustautuu lukien minua viholliseksi. Hän heittää minut kauas. Eihän se sinällään sattunut. Tömähdin maahan muuttuen ihmiseksi.

"Jade!! Anteeksi!!" Victor huudahtaa. Repeän nauruun ja victor tulee luokseni.

"Aika hyvä, mutta ei riitä jos vihollinen on vampyyri" sanon victorille naurahtaen ja nousen ylös.

Werewolf moon ~kirja 3~Donde viven las historias. Descúbrelo ahora