"Hän oli astunut tähän pahaan maailmaan, minun maailmaani, tietämättä mihin joutuisi. Tämä maailma oli paljon monimutkaisempi ja tuhat kertaa vaarallisempi kuin hänen maailmansa. Etenkin kauniille tytölle kuten Nicole. Tämä maailma oli kaikkea sitä...
// Helou! Joudun nyt ilmoittamaan, että tämä on päätösluku Heartless: Väärin Ymmärretty tarinalle :'/ Tätä on ollut ihan mahtava kirjottaa enkä ikimaailmassa ois voinu unelmoidakkaa että vikaan lukuun mennessä mun tarina olis saanu 13k lukukertaa! Tääki on varmaan miljoonas kerta kun sen sanon :'D Mut en voi ikinä kiittää teitä tarpeeks kaikista tykkäyksistä ja kommenteista ja ylipäätään siitä, että ootte lukenu tätä <3 Olen miettinyt, että voisin ehkä jopa luoda jatko-osan tälle tarinalle kun oon saanu aika paljon ideoita sen suhteen... Mitä mieltä te olisitte siitä? Noh, päästän teidät nyt viimeisen kerran tarinan kimppuun! Enjoy :'3 P.s. Kuunnelkaa toi lukuun liittyvä kappale minkä liitin tohon alkuun (sopii parhaiten jos kuuntelet samalla kun luet loppua!) ~Nea
Hoppla! Dieses Bild entspricht nicht unseren inhaltlichen Richtlinien. Um mit dem Veröffentlichen fortfahren zu können, entferne es bitte oder lade ein anderes Bild hoch.
Hunter:
Katsoin sinihiuksista tyttöä silmiin. Tyttö katsoi minua takaisin hymyillen ja näin onnellisuudenpilkkeet hänen sinisissä silmissään. Tyttö istui sylissäni, polvet sivuillani. Olin onnellinen. Aidosti onnellinen.
Kurotin kättäni ja silitin hitaasti Nicolen poskea. Tyttö hymähti ottaen kädestäni omalla kädellään kiinni ja suukotti sitä. Hymyilin hänelle takaisin. Siirsin käteni hitaasti tytön niskan luo leikitellen tämän sinertävillä hiuksillaan hetken ja vetäen sitten tyttöä lähemmäs itseäni. Nic sujautti omat kätensä minun selälleni ja kurottautui lähemmäs minua, jonka jälkeen likka painoi suudelman huulilleni. Se kesti pitkään ja lopetettuamme tyttö painoi päänsä omaani vasten ja katsoi minua vielä silmiin hymyillen samalla.
Tuntui siltä, että kaikki palaset elämässäni olisivat vihdoin loksahtaneet kohdilleen. Kaikki sirpaleet olisivat kokoontuneet ehjäksi. En tuntenut enää kylmyyttä, synkkyyttä enkä tyhjyyttä sisälläni. Olin taas ehjä. Ja se oli vain yhden henkilön, yhden tytön ansiota. Ja se tyttö oli Nicole.
***
Auto pysähtyi ja Nicole oli nousemassa sylistäni, mutta liu'utin kädet tämän lantiolle estääkseni sen. Nic katsoi minua hieman hämmentyneenä ja virnisti sitten.
>>Tää menee hyvin. Niin ku ne muutki keikat., Nicole sanoi itsevarmasti ja suuteli minua vielä suulleni.
Nic nousi sitten sylistäni ja astui ulos autosta. Nousin autosta hänen perässään ja suoristin tummaa huppariani. Kävelin tytön viereen ja tunsin tämän hennon käden hakevan omaa kättäni turvakseen. Katsoin, että kaikki olivat paikalla. Luke, Mickey ja Prep olivat autojen luona ja kaivoivat niiden takapakseista aseet. Ray ja Dylan ottivat isot laatikot ja toivat ne perässämme ja Ronnie odotti autossa varmuuden varalta.
Jouduin pian irrottamaan tytön kädestä, kun saavuimme lyhyelle kujalle. Kujan toisessa päässä meitä odottikin harmaa hupparinen kundijoukko, jolla jokaisella oli musta huivi suun edessä. Katsahdin taaksemme, jossa oma jengini käveli ja käänsin katseeni sen jälkeen nopeasti likkaan, joka asteli vieressäni itsevarman oloisena. Pysähdyimme vähän matkan päästä joukosta ja Ray toi Lipin kanssa laatikot meidän eteemme.
