Heartless: Väärin Ymmärretty

Luku 21

Nicole:

Hunter pysäytti auton, ja kundit nousivat kyydistä. Mickey nyökkäsi punahupparisille miehille tervehdykseksi, ja käveli sitten kujan kulmalle vahtimaan. Hunter taas käveli auton eteen puhumaan punahuppari-jengille. Hän käännähti katsomaan minua ja nyökkäsi. Vedin vielä syvään henkeä ja nousin sitten, napaten auton jalkatilassa olevan laatikon.

Vedin farkkutakkiani paremmin harteilleni ja kävelin kundien luokse. Hunterin edessä oleva punahupparinen, tummahko kundi mittaili flirttailevasti minua katseellaan. Purin huultani astellen sitten Hunterin vierelle, joka nosti toista kulmaansa virnistäen.

Annoin Hunterin myyntipuheiden mennä ohi korvieni, koska tällä kertaa minun ei tarvinnut puhua. Avasin vain laatikon, josta punahupparijengin koekaniini saisi testata, ettemme huijaisi myyntituotteesta. Katsoin sivusilmällä kun Luke toi viereemme lisää laatikoita, joita vastakkainen jengi sitten tarkasteli.

***

>>HELVETTI! KYTÄT!, Mickey karjaisi yhtäkkiä kujan kulman takaa ja lähti juoksemaan meitä kohti.

Katsahdin Hunteria silmät suurina. Hunter katsahti samalla sekunnilla minuun, nappasi rahat edessämme olevalta mieheltä, jonka jengi rupesi kiireellä heittelemään myymiämme huumelaatikoita autoihin. Hunter nappasi minua kädestä ja veti minut mukanaan takaisin automme luo.

Sydämeni pamppaili kiivaasti rinnassani. Olin peloissani, mutta en saanut antaa pelolle valtaa juuri nyt.

Pian kyttien auton valot heijastuivat pimeälle kadulle. Kaikki tapahtui kuin pikakelauksella. Mickey syöksähti eteemme hypäten sitten oven yli avoauton kyytiin.

>>Menkää te rahojen ja aseitte kanssa pitkää reittii talolle., Hunter määräsi ja samantien Luke kaasutti jo tiehensä.

Katsoin avoauton huristavan suoraan poliisien ohitse, jonka jälkeen yksi poliisiauto kääntyi sen perään ja sitä seurasi toinen poliisiauto. Viisainta oli hajaantua, vaikka minä ja Hunter joutuisimmekin pinkomaan henkemme edestä. Kytät tunnistivat Hunterin varmasti naamasta, eivätkä halunneet päästää häntä karkuun. Tämä taktiikka ei heillekkään ollut täysin tuntematon, jolloin kytät tiesivät että autossa olisi näyte laittomasta huumekaupasta. Osan olisi siis lähdettävä juoksijoiden perään, ja osan auton perään.

Katsoin pelästyneenä kadun toiseen päähän, jossa ensimmäinen poliisiauto oli lähtenyt takaa-ajoon toisen jengin perään. Ostajat olivat antaneet meille aikaa lähtiessään autoilla toiseen suuntaan, mutta poliiseja oli tarpeeksi lähteäkseen meidänkin perään. Hunter nyökkäsi minulle, että nyt olisi mentävä. Poliisiautojen äänet alkoivat kuulua lähempää, ja niin lähdimme juoksuun poistuen kujalta.

Juoksimme autotietä pitkin kohti keskustan puistoa. Pian takaamme hohti sinipunaiset valot poliisiautoista ja vinkuva ääni voimistui. Jalkoihini koski, mutta nyt ei saanut pysähtyä. Pian kuului laukaus, jota seurasi toinen. Katsoin vauhdissa olkani yli ja näin jengimme tutun auton kaahaavan tieltä kyttien ohi, ampuen toisesta autosta renkaat puhki. Virnistin ja jatkoin juoksua Hunterin perään.

Pian kuului uusi laukaus, joka sinkosi kyttien autosta meitä kohti. Saavutimme kuitenkin puiston ennen seuraavaa laukausta, jolloin puut suojasivat meitä.
Pujottelimme puiden välistä, jonka takia poliisiauto joutuisi kiertämään autotieltä puiston vierestä.

Puisto loppui ja palasimme uudelle autotielle. Pysähdyimme hetkeksi haukkkoen henkeä ja katsellen eri suuntiin. Edessämme oli moottoritie, joka jatkui oikealle, että vasemmalle silmän kantamattomiin.

Huohotin hätääntyneenä, mutta sitten keksin tien vapauteemme. Moottoritien toisen puolen kohosi korkeahko verkkoaita, jonka takaa avautui suuri nurmiaukeama. Aukeaman takana oli suuria kerrostaloja ja sokkeloisia kujia. Hymähdin päättäväisesti ja tartuin Hunterin käteen. Kundi katsoi minua järkyttyneenä ja pani vastaan yritykselleni vetää hänet mukaani.