*Completed*
*Louis on normaali työssä käyvä nuorimies jonka arki on normaaliakin normaalimpaa.
*Louis tapaa Harryn ja rakastuu tähän.
*Harry kumminkin on erittäin tapaturma altis.
*Ja kaiken lisäksi Harry ei ole ihan sitä mitä Louis kuvittelee.
*S...
Kävelin taas tuttua paikkaa kohden. Pysyttelin varjoissa niin hyvin kuin pystyin sillä olisi ikävää jäädä poliiseille kiinni niin että olisi todisteita huumeista. Olin menossa taas hoitamaan bisneksiäni.
Tulin syrjäisin kujan päähän ja jäin odottamaan asiakasta. Hetken seisoskeltuani vilkaisin rannekelloani. viittä yli kaksitoista. Hän oli myöhässä.
Pian näin hänen siluettinsa vasten kuunvaloa. Poika asteli luokseni rennon oloisesti kädet hupparinsa taskuissa.
"Moro mitä James?"
"Mitäs tässä. Onks sul nyt ne rahat?" Kysyin sillä olin myynyt hänelle viimeksi velaksi mikä ei todellakaan kuulunut periaatteisiini. Mutta tuo kun oli yksi lempi asiakkaistani suostuin siihen että tuo hoitaa minulle rahat viikon sisässä tietysti vähän korotettuna.
"Joo on totta kai" tuo nyökkäsi ja ojensi rahatukun käteeni. Laskin ne ja nyökkäsin tukun sisältäessä juurikin oikean määrän rahaa.
Heitin savupommin maahan ja katosin sen peitossa varjoihin.
Kävelin metsäpolkua pitkin tutulle kalliolle päin. Päätin mennä sinne istumaan ja mietiskelemään. Eipä tässä muutakaan tekemistä ollut.
Saavuin kalliolle ja istuin sen reunalle roikottaen jalkoja sen reunan ylitse. Heitin selälleni ja katsoin puiden välistä loistavia tähtiä. Olin aina pitänyt tähtitaivaasta. Rakastin niiden katselua ja se rauhoitti mieltäni.
Yhtäkkiä metsästä kuului räsähdys. Joku käveli siellä. Nousin istumaan ja pälyilin ympärilleni.
Puun takaa käveli esiin hahmo. Louis!!!
"Ai Harry moi" Louis sanoi kävellen luokseni ja istuutuen viereeni kalliolle.
"Moi Lou mitäs sä täällä näin myöhään yksin liikut. Täällähän liikkuu ties mitä murhaajia tähän aikaan"
"Kunhan kävelylle lähdin kun en jaksanut Liamia kuunnella yhtään kauvempaa"
"Liam?"
"Ai nii juu ethän sä sitä tiiä. Se on mun paras kaveri ja väliaikanen kämppis ku Cherily heitti sen pihalle."
Välillemme laskeutui syvä hiljaisuus ja kävin uudelleen makaamaan. Louis seurasi esimerkkiäni ja kallisti itsensä selälleen. En ollut aikaisemmin huomannutkaan kuinka lähellä Louis oikeastaan oli. Siinä me makasimme kyki kyljessä hiljaa tähtiä katsellen vaikka kuinka kauvan. Ilma viileni viilenemistään mutta en palellut koska Louisin keho hohkasi lämpöä. Minun oma pieni patteri mietein ja hymyilin itsekseni.
Makasimme siinä aikamme kunnes Louis ilmoitti lähtevänsä kävelemään takaisin kotiin. Päätin lähteä saattamaan häntä. Tiedä mikä raiskari hänen kimppuunsa kävisi olihan toinen nimittäin todella suloinen tapaus.
Kävelimme rauhallista tahtia rupatellen Loulle päin.
"Mä asun tossa" Louis kertoi osittaen vaaleaa omakotitaloa tienpäässä.
Louis kääntyi katsomaan minuun päin.
Upposin täysin toisen merensinisiin ja kuunvalossa kimmeltäviin silmiin. Silmät tuijottivat omiani niin kuin tuo voisi lukea minua kuin avointa kirjaa.
Louisin kasvot lähenivät hiljalleen omiani.
Toinen joutui varpustamaan vähän että ylettyi painamaan huulensa omilleni. Ilotulitukset räjähtelivät sisälläni. Tältäkö se tuntuu kun on rakastunut. Kuin leijailisi jossain korkealla pilvien päällä.
Ups! Gambar ini tidak mengikuti Pedoman Konten kami. Untuk melanjutkan publikasi, hapuslah gambar ini atau unggah gambar lain.
Louis irrottautui minusta ja silmäänsä vinkaten jatkoi matkaansa.
Lähdin itsekkin kotiin hymyillen leveästi. Elämäni paras päivä. Louis oli suudellut minua. Oli vain niin ihanaa kun se tapahtui Louisin aloitteesta eikä kumpikaan ollut kännissä. Elämäni ensimmäinen suudelma selvinpäin ajattelin ja naurahdin itsekseni.
____________________________________ Tuli vähän lyhyempi luku. Votet ja kommentit on tervetulleita.En kyll yhtään tiedä eteneeks tää juoni liian nopeesti...
