Villi lapsi, paetaan huomiseen

Epilogi

Huokaisin syvään, kun istuin puolitäyden bussin penkille. Matka oli alkanut ja olin valmis aloittamaan sen heti.

Suunnitelmissani oli ensin löytää työpaikka ja asunto ja katsoa mitä elämä tuo tullessaan.

Siinä menisi kauan, jotta ensin löytäisin töitä ja asunnon ja jotta saisin elämäni täysin uusille raiteille. Olin silti varma, että tulisin vielä löytämään paikkani tässä paskamaisessa maailmassa.

Laitoin kuulokkeet korvilleni ja katsoin kyytiin tulevia muita matkustajia. Hymyilin itselleni mielessäni. Tästä olisi suunta vain ylöspäin. En voisi vajota enää alemmas, siitä olin varma.

Katsoin ulos ikkunasta ja bussi lähti pikku hiljaa liikkeelle kohti tulevaisuuttani. Tämä oli ainut hyvä puoli siinä, että aika menee eteenpäin. Menneisyys jäi taakse ja oli mahdollisuus aloittaa alusta. Ei ollut pakko unohtaa, mutta pystyi vaihtamaan maisemaa ja jatkamaan eteenpäin.

Olin hyväksynyt paikkani ja menneisyyteni jo silloin, kun kävelin ulos siitä sairaalasta melkein viisi vuotta sitten. Mitä en tiennyt oli se, että minun kuului vaihtaa maisemaa ja kokeilla uutta. Aloittaa alusta ja elää vain tätä hetkeä varten.

Ja sitä aioin myös tehdä. Aloittaa alusta ja elää tätä hetkeä varten. Ei tarvitse ajatella eilistä tai huomista. Eilinen on mennyt ja huominen on tulossa, joten ota tästä hetkestä kaikki irti. Ihmiset ovat liian kiinni siinä ajatuksessa, että huominen tulee. He jatkoivat rutiinejaan arkisesti ja värittömästi eteenpäin unohtaen, että loppu tikittää koko ajan lähemmäs.

Aika on kummallinen asia. Sitä ei voi unohtaa, eikä jättää huomiotta, mutta silti tästä hetkestä piti ottaa kaikki irti tietäen, että seuraava tulisi melkein sadanprosentin tarkkuudella.

Katsoin ohi kiitäviä puita ja huokaisin uudelleen.

Uusi elämäni oli alkanut.

A/N: Päivitys perjantain kunniaks :). Eli täs oli epilogi. Lyhyt, mut oli se silti jotain. Mulla on kuitenkin muutama uutinen tulevaisuutta koskien;

1. Editointi

Mä editoin tän koko tarinan ennen kesää (toivon mukaan). Eli luen kaikki kappaleet yks kerrallaaan läpi ja sit korjaan kirjotusvirheet ja lisäilen tai poistan jotain. Mä ilmotan sit, ku mä oon editoinu koko tarinan, ni tää kannattaa lukee sit uudestaan. Joko editoinnin aikana tai sit ku se on valmis.

2. Anttonin näkökulma

Eli mä kysyin teiltä yhessä luvussa koska te haluisitte Anttonin näkökulmaa, joten oon päättäny et on kaikkein helpointa, jos teen erikseen tarinan siitä. Ei, en kirjota koko tarinaa Anttonin näkökulmasta, vaan osia tästä tarinasta Anttonin näkökulmasta. Voitte ehdottaa, mut mä tiedän jo suunnilleen mitkä osat mä siihen laitan. Mä saatan alottaa sen sitte editoinnin aikana tai jälkeen.

3. Jatko-osa

Yllätys! Vai onko?  Eli teen jatko-osan, joka kertoo, noh, jatkosta. En tiedä mikä sen nimi tulee olemaan, mut mulla on jo muutama idea sitä varten. Toivon mukaan siitä tulee pidempi kuin tästä ekasta... Mä alotan sen kirjotuksen sitten, ku oon editoinu tämän tarinan, ja ilmotan tähän tarinaan, sit ku se eka osa on ulkona.

Siinä! Kertokaa mielipiteenne ja kertokaa ideoita, kysykää jos on kysyttävää ja ehdottakaa mitä haluisitte tulevaisuudessa! Mä tosiaan haluun kuulla teijän ideoita ja ajatuksia mahdollisimman paljon, koska mä inspiroidun ja saan voimaa jatkaa sillonkin, ku ei kiinnostais. Toukokuun lopussa tulee paussi todennäköisesti mun toiminnassa, koska koekausi alkaa ennen ku kesäloma alkaa.

Mut kertokaa mielipiteenne, äänestäkää ja kommentoikaa, mä odotan innolla! :D Nähdään tulevaisuudessa joskus!

P.S. Älkää ihmetelkö, jos huomaatte, että päivitän tätä tarinaa uudestaan, koska se johtuu ediotinnista, jos on kyse luvuista. Jos se on joku ilmotus, se voi olla jotai uutta!

Editoitu/tarkastettu