Kaikki tietävät suloiset rakkaustarinat...
ja kyllä...
tämäkin on yksi niistä.
16 - vuotias Miranda muuttaa isänsä kanssa Los Angelesiin.
Hän aloittaa toisen lukio vuotensa uudessa koulussa, jossa on kaikki täysin erilaista. Hän joutuu myös tutust...
Tästä lähtien yritän tehdä lyhyempiä osia, että jaksan kirjoittaa useammin! (yritän) Ja myös että tarina kulkisi nopeammin? Ja olisi kiva saada vähän motivaatiota kirjottamiseen... Että kertoisitte mielipiteenne :) varmaan kaikki käyttävät paljon aikaa omien tarinoitten kirjoittamiseen ja minä kuulun niihin kans! Kiitos jos luette ja kertokaa mielipiteenne! <3
Kävelen kotiinpäin koulusta. Ilma on kaunis, aurinko paistaa ja on lämmin. Ekasta koulu päivästä selvitty. Ja olen tainnut saada uuden kaverinkin, Rosan! Ja olen myös saannut tietää kaikenlaista äikän paristani Iisakista.
Kun saavun uuden kotimme pihaan, huomaan pihassa mustan mersun. Ja pihalla haisee vähän tupakalta. Ajattelen heti, että Toni on ostanut Saralle oman uuden auton. Mutta tupakalle en keksi syytä.
Kun pääsen sisälle, kuulen keittiöistä puhetta. Heitän kenkäni nopeasti lattialle ja laukkuni myös. Ääni kuullostaa liian tutulta, mutta en saa mieleen kenen ääni se on. Menen katsomaan ja huomaan Tonin, Saran ja Iisakin juttelemassa! "Mitä hittoa Iisak sä täällä teet?!" kysyn kiukkuisesti. "Päätin tulla moroille ja tekemään sitä meidän nykynuoriso työtä." Iisak sanoo virnuilen. "Kielen käyttö! Miranda!" Toni huomauttaa. "Miten pääsit tänne niin nopeasti, kun koulu loppu kymmenen minuuttia sitten?" Kysyn ihmetellen. "Tulin autolla, joka on pihassa." Iisak väittää. Luulen kyllä, että hän jätti vikat tunnit välistä.
"Iisak kyllä vaikuttaa oikein mukavalta pojalta!" Sara sanoo niin iloisena. "Mutta jätätte kyllä huoneen oven auki!" Toni huomauttaa.
Huomaan muuttuvani naamastani tulipunaiseksi, kävelen äkkiä yläkertaan huoneeseeni. Kuulen takanani askeleet, jotka seuraavat omiani. Pamautan huoneen oven kiinni ja menen istumaan sängylleni. Iisak aukaisee oven nopeasti ja tulee noin vain sisään huoneeseeni. "Mitä vittua teet talossamme?" Kysyn ärhäkästi. "Halusin nähä sut ja ajattelin, että voitas tehä sitä meidän työtä, kun ei saatu mitään aikaa koulus." Iisak sanoo ja istahtaa viereeni. "Kiva huone, muute." Hän sanoo. Enkä välitä. "Ootko muka jo 18 vuotias, että saat ajaa autoa?" Kysyn ärhäkästi. "Olen, oon alottanut lukion vähän myöhemmin, kun mun ikäiset ja ylä-asteel jäin kerran luokalle." Iisak sanoo. "Jaaha, mutta et sää noin vain voi tulla meidän kotiin! Ja vielä kun Toni ja Sara on täällä!" Yritän huutaa vihaisesti. "Ajattelin, että ei siitä mitään harmia olisi.." Iisak sanoo vähän surullisen kuuloisena katsoen lattialle päin. Hän vaa yrittää kerää pisteitä katumuksellaan mietin. "No ihan sama jää ny hetkeks, tekee sitä meidän työtä!"
_______
Emme keksi mitä kertoisimme nykynuorisosta. Iisak ehdotti, että kertoisimme nuorten alkoholin käytöstä ja tupakasta. En tiedä yrittikö Iisak olla hauska vai mitä, mutta tavallaan hän on oikeassa nykynuorista. He vaan juovat, bilettävät ja tekevät kaikkea laitonta. Mutta en usko, että saisimme hyvän numeron työstämme, jos kertoisimme vain tuollaisesta.
"Saanks polttaa yhen röökin täs?" Iisak kysyy. Ihmettelen kysymystä, joo tottakai hän saa...! "No et todellakaan!" Sanon. "Miranda cmoon!" Iisak sanoo ja hymyilee minulle. "Mun pitäs varmaan purkaa mun tavaroita täällä, nii sun pitäs varmaan lähteä kotiin." Sanon. "En halua lähteä." Iisak sanoo surullisen kuuloisena. "Kuule sä saat nyt lähteä, tai alan huutaa Tonia!" Sanon vihaisesti. Iisak alkaa taas kosketella minua minun hiuksista, niin kuin koulussa ja hän katsoo ihanilla ruskeilla nappi silmillään suoraan minuun päin. Irottaudun otteesta ja käsken hänen lähteä. "Saanks vielä sun numeros? Että voidaan sopia, koska taas jatketaan työn tekoa." Iisak kysyy taas virne suullaan. Huokaan ja annan numeroni jotta saan hänet lähtemään.
______
Iisakin näkökulmasta Seuraavana päivänä. (Koulu on jo loppunut.) Laitan Mirandalle viestii, että tulee kannustamaan minua lentopallossa. Toivon, että hän tulee. Odotan kuumeisesti, että Miranda vastaisi, mutta vastausta ei tule tunteihin. Luovun toivosta, mutta toivottavasti hän tulee. En tiedä mikä Mirandassa on, niin erilaista kun muissa tytöissä, ehkä se, että näkee minut täysin erilailla kun muut. Ja tykkään siitä.
Mirandan näkökulmasta Saan viestin Iisakilta, ja hän haluaa, että menen katsomaan hänen peliänsä. Hän on kusipää, oikeasti, en tajua miksi hän nyt kokoajan haluaa olla minun kanssani. Kehtaakin tulla meidän talolle noin vain. Noh on hän välillä ihan kiva, mutta sit taas välillä täysin kusipää. Päätän kumminkin mennä, jos Rosa sattuisi olemaan siellä... En minä sinne muuten menisi... Yritän sanoa itselleni. Mutta minua oikeesti on alkanut kiinnostaa Iisak, että miksi hän esittää semmosta kusipäätä ja toisessa hetkessä on aika ihana pojaksi.
_______
Saavun hiekkarannalle lähelle kotiamme, missä alkaa lentopallo ottelu kohta. En ymmärrä miten Iisakin kunto kestää lentopalloa, kun hän polttaakin. Porukkaa on todella paljon.
Keli on todella kuuma. Minulla on punainen mekko päällä ja aurinkolasit. Menen istumaan sivulle, missä on valkoinen tuoli. Huomaan Iisakin juttelemassa lentopallo kavereittensa kanssa sivulla. Kenelläkään ei pojista ole paitaa päällä, en ihmettele kyllä tällä säällä.
Katselen aika kauan Iisakkia, vaikka ei pitäisi ja yhtäkkiä Iisak huoma minut. Katseemme kohtaa hetken ennen, kun punastun ja käännyn äkkiä katsomaan muualle. Huomaan Iisakin tulossa minun luo. Hitto vie sanon mielessäni.
Iisakin näkökulmasta Näen Mirandan istumassa penkillä. Hän tuli jes. Hän näyttää niin upealtakin. Menen hänen luokseen. Minua jännittää mennä puhumaan hänelle, joka on outoa, en yleensä jännitä. "Päätit tulla." Hymyillen. "Joo tulin, kun en keksinut muutakaan tekemistä." Miranda väittää. Hymyillen vain hänelle ja hänkin vähän minulle. Josta tulen iloiseksi.
Joukkue toverini huutavat minua. "Toivota minulle onnea peliin!" Sanon ennen kun lähden juoksemaan kentälle. Miranda hymyilee minulle ja saan siitä intoa peliin. Tämä peli meidän on voitettava.
Mirandan näkökulmasta Katselen Iisakin ja hänen joukkueen peliä tarkasti. Katselen eniten Iisakin peluuta, hän on todella hyvä! Hän on saannut jo monta pistettä heidän joukkueelle.
Peli loppuu Iisakin joukkueen voittoon ja taputan innoissaan yleisön mukana heidän upealle voitolle.
_______
Kun tapahtuma on loppunut lähden kävelemään rannalta kotiinpäin. Taivas on upean punaisen värinen ja on vielä lämminkin.
Kuulen takanani juoksun ääntä, käännyn katsomaan taaksepäin. "Iisak mitä sä täällä teet? Eiks sun pitäs olla juhlimassa voittoanne?" Kysyn ihmeissään. "Tulin juhlimaan tänne, sinun kanssasi." Iisak sanoo ja juoksee luokseni, on hetken ihan paikoillaan todella lähellä minua ja lopulta hän laittaa omat huulensa minun huulien kohdalle. Huulemme sopivat täydellisesti yhteen. Maistan vähän tupakan makua, mutta en anna sen haitata. Nauramme ja suutelemme samaan aikaan. Kieron käteni hänen ympärilleen ja hän pitää käsiään minun lantiollaan. Suudelma on ihana, ja vielä elämäni ensimmäinen.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Tarina kyllä eteni vähä liian nopeasti! :D mut monisa tarinoissa alku on todella tylsä ja pitkävetinen, niin ajattelin nyt nopeuttaa tätä. Mitä piditte, oliko hyvä päätös? <3 ja olisiko teillä jotakin toiveita tarinaan? Jotain draamaa esim? ja yritän lyhentää näitä seuraavia osia vai onko nää hyvän pitusia? Kiitos <333
