Love //Finnish (TAUOLLA)

3. Luulin, Että Et Ole Fuck Boy...

Tähän alkuun varoitan kielenkäytöstä! Kiroilua löytyy. Lukeminen omalla vastuulla! Mutta nyt tarinaan:)!

Halailimme vielä keskellä katua Iisakin kanssa. Kaikki tuntu niin täydelliseltä. En ole ikinä ollut näin onnellinen. Taidan olla rakastunut Iisakkiin.
"Mun pitäs varmaan mennä kotiin, että Toni ei ihmettele missä oikein oon." Sanon, vaikka en kyllä haluaisi lähteä mihinkään.
"Eiii, älä lähe. En halua, että lähet." Iisak sanoo surkeana ja suutelee samalla minua söpösti. Nauran samalla kun suutelemme. "Mutta minun on pakko."
Iisak huokaisee ja sanoo "No okei, huomenna si nähää."
hymyilen "Sovittu!" ja vielä pussaan Iisakkia lyhyesti huulille ja jatkan kotiinpäin menoani.

______

Kello on 23.48, kun olen kotona.
"Missäs sitä ollaan oltu?" Kuulen takanani ääneen, Tonin äänen.
"Olin kattomas lentopallo peliä!"
"Ei se näin kauaa kestä! Kello on melkein jo 12! Ja huomenna sinulla on koulua!" Toni sanoo raivoissaan. "Ihan sama, menen nukkumaan!"
"Et kai ollut sen Iisakin kanssa jossakin?!" Toni katsoo minuapäin yrittäen saada selville valehtelenko.
En vastaa mitään lähden vain kävelemään portaat ylös, kukaan ei pilaa mun hyvää fiilistä!
Miksi Tonia edes kiinnostaa missä olen ollut, ei häntä ennen ole kiinnostanut!
Huomaan, että kännykkääni on tullut viesti ja se on Iisakilta. Minulla tulee heti hyvä mieli, kun näen, että hän on laittanu minulle viestiä. Viestissä lukee "Minulla on jo nyt sinua ikävä!" Vastaan, "Niin minullakin sinua!"

_______

Aamulla.
Sara huutaa minua aamupalalle, yleensä se on ollut Toni, mutta johtuen varmaan eilisestä, niin se on tänään Sara. Nousen sängystä pois ja lähden kipittämään alakertaan. Teen nopean leivän ja menen takaisin yläkertaan. Kumpikaan ei kommentoi yhtään mitään, ihan hyvä vaan en jaksa muutenkaan heidän seuraansa nyt.

_______

Iisakin näkökulmasta
Odotan Mirandan tuloa kouluun. Yleensä olisin kavereitten kanssa salaa röökillä koulun takana tähän aikaa, mutta haluan nähdä Mirandan. Lopulta näen Mirandan ja kaivan repustani ruusun, jonka ostin hänelle tänä aamuna, nekin rahat oisin käyttänyt röökiin.
"Tulithan sä lopulta! Olen odottanut sinua ikuisuuden! Mulla on sulle jotain!" Sanon ja otan takaani ruusun ja annan sen Mirandalle.
"Se on kaunis! Kiitos Iisak!" Miranda sanoo hymyillen ja suutelee minua ja minä häntä, rakastan suudelmiamme. Elämäni tuntuu niin erilaiselta, kun olen Mirandan kanssa, kaikki huolet katoavat ympäriltäni.

_______

Mirandan näkökulmasta
Kellot soivat ja menemme sisälle käsikädessä, joka tuntuu ihanalta. Vaikka kaikki tuijottavatkin meitä päin, se haittaa tippaakaan, koska olen niin onnellinen tällä hetkellä. En voi uskoa, että hän osti minulle ruusun! Ajatella mitä luulin Iisakista pari päivää sitten, kaikki mitä ajattelin sillon on osoittautunut vääräksi.

Tiemme erkanevat ensimmäisellä tunnilla, joka on harmi. Iisakilla on fysiikkaa ja minulla ruotsia. Annamme nopeat suudelmat ja lähdemme kävelemään eri suuntiin.

Näen Rosan käytävällä! En ole nähnyt häntä pariin päivään. Yllätän hänet takaapäin ja sanon "Moi" todella iloisena ja hän huomaa sen.
"oletpas sinä iloisena, tähän aikaa aamusta." Rosa sanoo. "no joo, kaikkea kivaa on tapahtunut!" Sanon iloisena taas. Rosa ei vaikuta, niin iloiselta, kun hän yleensä on. Olemme hetki hiljaa ja kävelemme vain. Lopulta Rosa aukaisee suunsa "Hei saanko kysyä suoraan, Miranda. Oletko sä ja Iisak oikeesti yhdessä?"
Ihmettelen kysymystä ja miten hän kysyi sen. "No joo ollaan me." yritän sanoa iloisena, mutta intoni on kadonnut. "Et ole tosissasi? Etkö tiedä minkälainen hän on? Tai no et varmaan, koska olet ollut tässä koulussa alle viikon!" Rosa sanoo ärtyneenä.
"Mä en ymmärrä sua! Sun pitäs olla onnellinen mun puolesta! Eikä tuomita mua! Ei olla ees puhuttu hetkeen mitään ja nyt jo oot sillai kun oltas parhaita kamui!" Sanon kiukkuisesti.
"Olen vain huolissani susta! Kauanko ootte ees olleet oikein yhdessä? Sua ei varmaan haitannut siis Iisakin eilinen pano? Kun oot senkaa." Rosa sanoo.
Tunnen kuinka sydämmeni alkaa pamata niin kovaa, että tunnen sen. "Mikä pano?!" huudan.
Rosa järkyttyy huudostani ja yrittää rauhoittaa minua "Luulin, että tiesit... Meidän luokalta se blondi, Milla oli kuulemma ollut Iisakin kanssa eilen niitten voiton jälkeen sillai you know..."
Minua alkaa tulemaan paha olo, ihan kun joku olisi puukottanut minua. Sydämmeni on palasina ja tunnen kuinka silmistäni alkaa tulemaan kyyneleet. Juuri pidän itseni koossa. "Mihin aikaan se pano tapahtui?" pystyn juuri kysymään, ääneni tärisee ja myös vartaloni.
"Se kuulemma tapahtui tänään, eli yöllä joskus. Olen pahoillani Miranda. Mutta fuck boy on aina fuck boy." Rosa sanoo surkeana ja halaa minua.

Yritän mielessäni käsitellä tätä koko prosessia, luulin että Iisak pitää minusta, luulin, että yän ei olisi 'fuck boy' mitä eka ajattelin. Mutta hän halusi vain sitä yhtä asiaa, jota minulta ei saanut... Heitän lopulta ruusun 'dramaattisesti' maahan ja lähden kyyneleet silmissäni pois koulusta, en tiedä minne menen, en ainakaan kotiin.

_______

Iisakin näkökulmasta
Fysiikan tuntini loppui, odotan ruotsin luokan edessä, että Miranda tulisi luokasta pois. Kaikki muut tulevat, mutta ei Miranda, ihmettelen ja alan olemaan huolissani.
"hei sinä, etkö sä ollut Rosa? Tiedätkö missä Miranda on?" Tyttö katsoo minua vihaisesti. "Kuule, en kertoisi vaikka tietäisin!" Tyttö vastaa kiukkuisesti ja jatkaa matkaansa. Otan hänestä kiinni ja kysyn vielä "Hei kerro ny oikeasti! Missä Miranda oikein on, olwn huolissani?"
"Sä oot kyllä yks vitun kusipää, muka huolissaan hänestä? mutta olkoon. En tiedä mihin Miranda meni täältä. Hän kuuli sinun viime yöstäsi Millakaa ja lähti pois itkien! Senkin vitun idiootti!" Rosa sanoo todella vihaisesti ja tönäisee minua olkapäähän kovaa.

Ei ei ei ei, mielessäni. Lyön päätäni seinään kovaa. Olen vitun idiootti. Unohdin täysin mitä eilen yöllä tapahtui, kun olin juonut paljon Villen järjestämissä bileissä voitomme takia. Mitä menin tekemään! Olen idiooti! Minun täytyy etsiä Miranda ja selittää hänelle!

________

Lopulta parin tunnin etsintöjen jälkeen löydän Mirandan rannalta, missä oli lentopallo pelimme.
"Löysin sinut viimein! Anna minun selittää! Miranda rakas!" Sanon melkein itkien.
"En tajua miten voit tehdä minulle noin, ei vaan kyllä ymmärrän olet kusipää! En edes tunne sua hyvin!" Miranda sanoo itkien. "Anna mun selittää! Olin niin kännissä ja Milla on semmoinen horo ja siinä vaan kävi niin, en välitä Millasta yhtään, vaan susta!"

Mirandan näkökulmasta
"Luulin, että et ole tuommoinen. Mutta olet 'fuck boy.' Meidän juttu mikä tää ees oli, niin on ohitse! Voit jatkaa noita sun yhen illan pano juttuja jonkun muun kanssa!" Itken kovaan. Myös Iisak itkee.
"Oikeesti Miranda, anna anteeksi, anna mun korvata tää sulle! En pärjää ilman sua!"
Saan juuri selvää mitä Iisak sanoo.
"Ei olisi ikinä pitänyt tulla kattomaan tänne sitä sun peliä! Jätä mut tästä lähtien rauhaan!" Hyvästi.
Lähden itkien juosten pois, niin nopeasti kun pystyn juoksemaan.

Noniin kolmas osa! Kertokaa mitä mieltä ootte? Nyt oli vähän surullisempi osa ja taas aika pitkä, mutta toivottavasti se ei haittaa! :D kiitos paljon, että moni on jo lukenut viime osiani! Saan intoa kirjoittaa lisää:)

~Elsuuuuh