Nameless love // Seventeen fanfiction

12

Jisoo/Joshua

Tänään sit ois pelit. Vaikka Vernon ei varmastikkaan halua mua pelaamaan, menen. Se on mun joukkue, tai siis Vernonin, mutta niinkun tiätte kyllä.

Kello on seittemän, joten hetki aikaa vähä venytellä ja sit mennä kentälle verryttelemää.

Nappaan voileivän ja omenan matkalle, kun saan venyteltyä, ja lähden hölkkäämään kohti pelikenttää. Venyttelyssä meni taas liian kauan. Koska oikeen opin heräämään ajoissa?

Kello näyttää kahdeksaa ja olen puolimatkassa juoksemassa kentää kohti repun heiluessa selässäni.

Hetken päästä huomaan Vernonin. Vois mennä moikkaamaan, kun nyt kerran se mun kapteeni on.

Yhtäkkiä huomaan jonkun tytön tulevan hänen luokseen. Heetkinen sehän on Rose. Noh ihan sama, kavereitahan tässä Vernonin kanssa vain ollaan.

"Mitäs menit pyöriin sen homopojan kans!?" Kuulen Rosen huutavan Vernonille. Tarkoittaakohan 'homopoika' minua? Taitaa tarkoittaa. Lähden suunnistamaan heitä kohti.

"Rose! Anna olla viimenen kerta ku sanot noin!" Äyskäisen tälle. Rose alkaa mumisemaan jotain melkein kuin paniikissa.

"Sinä... hän... te... HYI VITTU OLKOON! Vernon, meidän suhden oli muuten täs!" Rose kiljaisi Vernonille. Sitten hän lähtikin juoksemaan kohti Sungcheolia. Vernon katseli vain hänen peräänsä, kunnes kääntyi minun puoleeni. 

"Jaa nii mitäs sä täälä?" Hän tokaisee hämmästyneenä.

"Nohh tulin vain pelastamaan joukkueen katastrofilta" sanon sarkastisesti.

"Jaah..." tuo vain vastaa. Näen että hän hiukan pidättelee hymyään.

"Ja hei sori jos mä pilasin teiän suhteen... en vaan tykkää jos mua kutsutaan homopojaksi" sanoin hiljaa. Vernon katsoo minua kuin se ei olisi ongelma eikä mikään.

"Noh mä ja Rose ollaan oltu aika etäisiä. Että tää suhde on rakoillu aika paljon. Rose ei oo mulle se oikee. Hyvä vaan että erottiin. Ei voi sanoo että erottiin ystävinä koska se ei oo totuus mut hyvä et erottiin" Vernon sanoi ja kääntyi taas katsomaan Rosen ja Sungcheolin suuntaan. He olivat jo lähdössä.

"Hyi niiku mitä toiki on!? Ne just varmaa alotti seurusteleen ja nyt jo pitää käsiään toistensa takataskuissa" Vernon yökkäili. Tunsin pienen syyllisyydenpistoksen rinnassani.

"No tota, ne ei oikestaa ihan äske tavannu..." sanoin nolostuneena. Vernon kääntyi katsomaan mua kohti kysyvästi.

"Oon nähny ne aiemminki... esim sillon ku olit menos niille yöks ni näin sen seuraavana aamuna menevän sen kans johonki ku satuin olemaan kulmilla" sanon edelleen hiljaa katsoen maahan.

"No jaaaaah, siks se mut niin nopeasti yritti häätää. Aattelinki et siinä on koira haudattuna. Yleensä sen vanhemmat tykkää ku oon Rosen seurana" Vernon sanoo hämmästyttävän rauhallisesti. Häntä ei vissiin taida kiinnostaa.

"Omg kello on jo puoli kaheksan ja pitää viä verrytelläkki. Äkkiä nyt!" Vernon karjaisee katsoen kelloaan. Hän lähtee juoksuun kohti keskikenttää ja näen käteni valahtavan vartaloni viereen. En edes huomannut pitäneeni häntä olkapäästä.

-

"SOONYOUNG SYÖTÄ TÄNNE" Kuulen jonkun huutavan. Taisi olla Vernon. Miksei kukaan syötä mulle? Oon vapaana.

"SOONYOUNG TÄÄLLÄ!!" Karjun täyttä kurkkua vastapuolen maalin edessä. Soonyoung vilkaisee minuun päin ja syöttää. Vihdoin. Otan pallon haltuuni, ja lähden kikkailemaan sitä kohti maalia. Enää 10 sekuntia aikaa. En kerkeä!

Juoksen pallon kanssa kohti maalia ja... MAALI! MINÄ TEIN SEN! Ja viime sekunneilla.

Meidän joukkue alkaa hurraamaan ja juoksee minua kohti. Voitimme 5-4!

"Hyvä Jisoo!" Jotkut kehuu, ja sitten Soonyoung tulee luokseni.

"Hyvin meni! Se oli hyvä syöttö maaliin" hä kehuskeli. Tunsin punan nousevan poskilleni.

"No sää sen syötit. Sun syöttö oli hyvä" kehuin takaisin. Nyt Soonyoung punastui. Sitten hän naurahti ja lähti kohti muita joukkuelaisia. Pian tunsin jonkun käden olkapäälläni.

"Hyvin meni Jisoo! Otan sut ilomielin takas joukkueeseen" Vernon sanoi ja taputti olkapäätäni.

"Enks mä muka oo täs joukkuees?" Kysyn.

Vernon naurahtaa ja lähtee hänkin muidenkin luo.

Pommi täälä taas :))