Nameless love // Seventeen fanfiction

15

Soonyoung

"

Ai siis mitä?" kysyin ihmeissäni ja erittäin hämmentyneenä.

"Sä kuulit kyllä.." tuo mumisi hiljaa. En nyt ihan ymmärtänyt mitä Jihoon tarkoitti, mutta olin varma että etäisyys johtui Mingyusta.

"hemmetti..." sihahdin pienesti.

Jihoon näyttu katuvalta jota en todellakaan halunnut nähdä.

"Hei Jihoon ei olla... En mäkään ois viel valmis siihen. Ja mä haluun vaan tietää et mitä sä ajattelet. Ja mä tiiän kyllä et sua pelottaa et tekisin samalla tavalla sulle kun se."

Jihoon nosti katseensa takaisin minuun ja huokaisi painaen sitten kasvonsa käsiinsä.

kävelin tämän viereen laskien käteni hänen selälleen.

"tuu mennään" Sanoin ja otin tuon kädestä taas kiinni.

Pääsimme kotiin ja heitimme takkimme naulakkoon ja kengät jätimme ympäri eteistä. Molemmat kävelivät hiljaisuuden vallitessa sohvalle. Kummatkin omalle puolelleemme.

Jihoon näytti mietteliäältä. Ja hän oli monesti sanomassa jotain, mutta sulki sen sitten. Hän kymmenen minuutin tauon jälkeen hän avasi suunsa.

"Anteeks" Jihoon sanoi yhtäkkiä.

"Mä oon vaa nii epävarma kaikesta.."

Katsoin Jihoonia jonka silmät huomattavasti olivat kostuneemmat kuin äskön tuon katsoessa alaviistoon. Liu'uin lähemmäs tuota ja kiedoin käteni tuon ympärille, ja hellästi painoin hänen päänsä rintaansa vasten haudaten kasvoni hänen silkkisiin hiuksiinsa. Tuo mumisi jotain josta en saanut selvää ja mumisin vain jotain takaisin. 

Kymmenen minuutin hiljaisuuden jälkeen kuulin tasaista, ja rauhallista hengitystä. Huokaisin ja hymyilin pienesti. 

Jihoon

Availin silmiäni hiljaa ja tajusin jonkun kädet ympärilläni. Ja jonkun tasainen hengitys kutitti päälaellani. Ja näin Vernonin ja Seungkwanin istuvan lattialla edessäni. Haukottelin makeasti ja mumisin jotain. Vernon käänsi katseensa minuun ja hymyili ilkikurisesti, ja huomasin kun Seungkwan näytti tuolle murhaavan katseensa. Nostin katseeni Soonyoungiin ja tökkäisin tuota hellästi poskeen herättääkseni tuon. 

"Auu..." Tuo mumisi haukoitellen sitten hieroen toisella kädellä poskeaan.

"Ei se voinu sattuu.." mumisin naurahtaen pienesti. Rimpuilin pois hänen turvallisten käsi varsiensa suojasta ja pyörähdin lattialle.

"Auts.." inahdin painaen toisen käteni häntäluulleni. Soonyoung katsoi minua ihmeissään väsyneenä kun Vernon alkoi metelöimään Seungkwanin kanssa heidän pelatessaan jotain peliä.

Soonyoung nousi ylös haroen hiuksiaan ja asetellen paitaansa paremmin. 

Kieltämättä tuo oli aika söpö juuri heränneenä, ja minäkin pidin tuosta. ja tuo minusta. Mutta mä päätin et mä teen jotain, mikä joko pilaa kaiken tai .. tai ... ihan sama...

Soonyoung istui kanssani lattialle viereeni. Minä käännyin niin, että istuin polvieni päällä ja käteni lepäsivät polvillani. Katse suoraan tuossa. 

Otin tuon leuasta kiinni ja suutelin tuota nopeasti punastuen täydellisesti. 

"En ois susta uskonu" Seungkwan katsoi minua hymyillen, ja minä katsoin Soonyoungia joka oli edessäni tuli punaisena hymyillen ja tämä siirsi katseensa eteen päin. 

Ehkä se ei ollu nii kamalaa. ... Mut oisko mun kannattanu tehä noin.. 

-atomi

HAHAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA POMMI TAPPAA MUT 8) <3