Nameless love // Seventeen fanfiction

29

Yongsun:

Katsoin kun Jisoon ilme vakavoitui hieman. 

"Mikä on?" Kysyin ja silittelin hänen selkäänsä. 

"Ei mitää, mietin vaan mitä koreassa tapahtuu just nyt, sielä on yks kusipää ja mun paras kaveri" Hän melkein tiuskaisi ja päästin irti hänestä nyökytellen. Hän nosti katseensa hämmentyneenä silmiini. 

"Miks päästit irti?" Tuo kysyi. "Siinä oli mukavaa." Tuo sanoi suorempaan kun ikinä aijemmin näien 20 tunnin sisällä. Paitsi jos niitä petipuuhia ei lasketa. Virnistin omille mietteilleni.

avasin käteni hänelle. "No voit tulla takasinkin, vaikutit vaan niin ärsyyntyneeltä." Mutisin hymyillen ja hänhän tuli.  "Ei mun tarkotus ollu, mulla on ikävä Jihoonia" Tuo mutisi kaulaani vasten. 

"Onko se se sun kaveri?" Kysyin. Toinen vain nyökkäili. Sitten päähäni pälkähti idea. "Lähdetäänkö käymään koreassa?" 

-----

Jihoon:

Keskiviikon puhelu ei mennyt ihan nappiin. Jisoosta on tullut töykeä ja Vernonista itkupilli. Heidän roolinsa ovat vaihtuneet täydellisesti. Mitä ihmettä Jisoo on voinut tehdä saadakseen käytöksestään tuollaista. Vaikka sisimmässäni uskon Jisoon olevan se sama suojeleva iso-veli hahmo, hän on ollut todella töykeä. 

"Mitä mietit?" Kuulin Soonyoungin kysyvän kun hän silitteli selkääni. Istuin hajareisin hänen sylissään ja nojailin häneen. Pääni laskin hänen olalleen.

"Jisoota.." Mutisin ja minusta tyli yhtäkkiä tosi surullinen. 

"Mullakin on ikävä sitä" Soonyoung kuiskasi. "Mutta mua on alkanut ihmetyttämään sen käytös, se ei oo sama Jisoo joka asuu koreassa, täällä." Soonyoung korotti ääntään ihan vähän. 

"Ai säkin huomasit?" varmistin ja tunsin Soonyoungin nyökkäilevän. 

"Vernonkin on ihan rikki" Kuiskasin. "Vaikka Vernon teki väärin, ei se ansaitse tollasta pa- tai no rumaa käytöstä Jisoolta. Vernon sentään yritti pyytää anteeks ja sopia." Mutisin ja kyyneleet pyrkivät väkisin silmiin. 

"Niin.. Millonhan Jisoo palaa takais-"

Hänen lauseensa keskeytyi kun puhelin soi.

Soonyoung otti puhelimen vierestään ja painoi sen korvalle. Nojasin sen verran taakse että näkisin hänen kasvonsa.

Hän näytti hämmentyneeltä.

"Tuutko sä takasin?"

"Kenen kanssa?"

Nyt Soonyoung näytti järkyttyneeltä..

"Okei no, me nähään kai sillon" Hän sanoi ja lopetti puhelun. Hän laski puhelimen takaisin viereensä sohvalle.

"Jisoo on löytänyt jonkun ja ne tulee tänne, siis takasin koreaan" Soonyoung sanoi ja minua alkoi pelottaa suunnattomasti. Laskin katseen käsiini jotka alkoivat täristä. Mitä jos se tyyppi on joku hyväksi käyttäjä, mitä jos-

"Jihoon?"

"Mmm.. "

"pelottaako sua?"

"Ei kun saan olla sun kanssa"

-Atomi :))

EDIT: Seuraava osa on viimeinen luku tätä kirjaa. Toista osaa kannattaa odottaa. ^^ Empä taida paljastaa sen suuremmin.