Joulutanssiaiset

463 43 5
                                        

Melkein sen Koko pitkän illan Hermione oli peilaillut itseään ja aina vain eriskummalisimpia asuvaihtoehtoja hänen kovasti pesua tarvitsevasta peilistään. Hermionella oli paineita päättää tanssiaisasuaan iltaa varten. Laittaakko sen pitkän sinisen ihonmyötäisen mekon, jonka röyhelöt tulisivat tielle ja hän kompastuisi kaikkien edessä vai sen ihanan kirkkaanpinkin, myöskin todella röyhelöisen mekon, johon hän ei varmasti kompastuisi ellei pitäisi jotain pahemman luokan voinisteluesitystä.

Viimein Hermione valitsi sen jälkimmäisen vaihtoehdon, sillä tuli siihen tulokseen, ettei haluaisi näyttää voimistelutaitojaan tansseissa. Hän kuitenkin peilaili itseään vielä pari sekunnilta tuntuvaa minuuttia.

Tyttö istahti kulahtaneen peilipöydän eteen, avasi ylimmäisen laatikon, vaikka se hieman hankalaa olikin, sillä laatikon väliin oli jäänyt jotain, joka esti häntä avaamasta sitä, tarttui vaaleanruskeaan hiusharjaansa ja iski sen tukkapehkonsa sekaan. Työ tuntui todella toivottomalta, ehkä hänen olisi pitänyt käyttää jotakin loitsua?

Tuskaisen ikuisuuden kuluttua Hermione oli saanut kuin saanutkin tukkansa kuriin ja väänsi niihin sillä hetkellä kihartimella kiharoita. Kuuma rauta hipaisi hänen päänahkaansa, jolloin Hermione luonnollisesti päästi pienen kiljahduksen, joka herätti Parvatin ja Lavenderin "kauneusuniltaan".

Viittä minuuttia ennen tanssiaisia Draco istuskeli suuren salin ovien edessä, odottamassa pariaan. Hän pelkäsi tämän olevan myöhässä, vaikka tiesi ettei niin voisi käydä. Hermione ei ikinä myöhästyisi tällaisessa tilanteessa. Siinä samassa tällä kertaa paikallaan pysyviä rappusia kipitti tyttö. Hermione. Erittäin upealta näyttävä Hermione. Draco oli sillä hetkellä hyvin onnellinen ettei Pansy ollut enää hänen kanssaan puheväleissä. Nimittäin silloinhan hän olisi tietenkin joutunut olemaan Pansyn pari.

"Wow!" Draco sai suustaan. "Näytät, näytät upealta!"

"Sinä myös!" Hermione kikatti silmäillessään Dracon asua.

Draco ojensi vapisevan kätensä Hermionelle ja tuo työnsi omansa käsikynkkään pojan kanssa. He marssivat saliin, ja pakko myöntää, Hermione huomasi kaikkien tuijotuksen. Eritoten hän vältteli katsomasta Harrya tai Ronia. Kenenköhän kanssa Ron olisi? Ginnyn Hermione ainakin löytäisi Harryn luota ennen pitkää.

"Anteeksi, voinko minä?" Hermione änkytti ja osoitti Harrya.

Draco mutristeli suutaan ja näytti erittäin mietteliäältä.
"Siitä vaan!" Hän naurahti lopulta ja Hermione kirmasi Harryn luo.

"Hermione, mitä tuo teki sinulle, jotta sai sinut kanssasi tänne?" Harry tiukkasi heti. "Onko sinuun langetettu komennuskirous?" Hän jatkoi ja Hermionea alkoi naurattaa, sillä eihän tuolla kysymyksellä vastausta saisi, jos häneen siis olisi langetettu komennuskirous.

"Ei tietenkään!" Hermione tirskui. "Olen täällä ihan vapaasta tahdostani."

"Mut..."

"Ei puhuta siitä nyt." Hermione keskeytti hänet. "Kenen kanssa sinä olet täällä? Ginnyn?"

Harry nyökkäsi innokkaasti.

"Entä Ron?"

"Ron on täällä jossain varmaan Padman kanssa." Harry tokaisi ja laski lasiinsa kurpitsamehua.

"Padman?" Hermione toisti. "Luulisi ettei hän enää halua olla Ronin kanssa tekemisissä viime tanssien jälkeen."

"Niin sitä luulisi." Harry tokaisi innottomana.

"Lavender mahtaa olla kiukkuinen." Hermione mutisi.

"Miten niin?"

"Kun Ronhan jätti hänet ja nyt hän pyörittää muita tyttöjä." Hermione kihisi. Hänetkin Ron oli jättänyt, joten hänestö ei ollut kovin miellyttävää puhua siitä.

This cannot work..Onde histórias criam vida. Descubra agora