soturikissat: Viimeinen toivo [DROPPED]

Luku 1

Täysikuu hohti kirkkaana taivaalla ja klaanit vaelsivat reviireiltään saarelle. Sumutassu pysytteli mestarinsa vierellä. Klaani hidasti kuusen juurakkoon tullessaan. Yksitellen kissat loikkasivat puunrungolle ja pujottelivat osien välissä.

Sumutassun loikatessa rungolle hän asteli ruskeiden neulasten täyttämälle rungolle. Hänen perässän tuli Villitassu. Kolli kurkisteli kokoajan Sumutassun ohi. Kolli tönäisi Sumutassua vähän väliä hoputtaakseen tätä. Sumutassu vilkaisi ylös ja ruskistuneet neulaset tipahtelivat pitkistä oksista.

Sumutassu kyyristyi matalemmas kun oksat raapivat päätä. Hänen loikatessaan alas kuusen latvasta Villitassu viiletti innoissaan saaren keskustaan. "Tulkaa." Loistetähti kutsui klaania ja Sumutassu kuuli sanan vain kuiskauksena. Typerä kuuroisuus!

Hän haisteli ilmaa ja oletti Syöksyklaanin olevan paikalla. Ukkosklaanin levittäytyessä aukiolle kaikki menivät puhumaan toisilleen. Sumutassu käänteli korviaan seistessään keskellä aukiota. Joku tuupasi häntä kylkeen. Sumutassu kääntyi ja näki valkean Syöksyklaanin naaraan.

"Anteeksi, sanoitko jotain?" Sumutassu kysyi naaraalta. "Sanoin vain hei." Hän sanoi Sumutassun lukiessa huulilta. "Puhuisitko korvaani, en oikein kuule, ymmärrän kyllä mutta on kivempi kuulla." Sumutassu sanoi ja istuutui.

Syöksyklaanilainen istuutui viereen. "Minun nimeni on Mustatassu." Mustatassu sanoi sointuvalla äänellä. "Minä olen Sumutassu, en oikein kuule hyvin." Sumutassu sanoi. "Siksi siis täytyy puhua korvaasi." Mustatassu sanoi.

"Puroklaani ja Sammalklaani saapuu." Sumutassu sanoi. He kääntyivät katsomaan puusiltaa josta saapui vankkoja sotureita. Ja samaan aikaan järveltä ui solakoita Puroklaanilaisia.

Iso Sammalklaanilainen kolli asteli kohti Sumutassua ja Mustatassua. Kolli sanoi jotain heille, mutta Sumutassu ei kuitenkaan kuullut. "Hei siellä, kuka olet?" Hän kysyi ja katsoi kollia. Mustatassu sanoi kollille jotain ja hän tuli Sumutassun viereen. "Nimi on Ilvestassu." Kolli sanoi.

Sumutassu katsoi oppilasta. Ilvestassu oli iso oppilaaksi. "Onko sinulla myöhästynyt koulutus?" Sumutassu kysyi. "Ei, olen vain iso." Ilvestassu vastasi. He keskustelivat keskenään kunnes päälliköt kutsuivat heidät koolle.

"Haluatko että selostan korvaan?" Mustatassu kysyi. "Jos se kuuluu huonosti ja mennään aika lähelle." Sumutassu sanoi. Mustatassu nyökkäsi ja he lähtivät pujottelemaan kissojen ohi.

"Anteeksi, pääsisikö ohi?" Mustatassu kysyi isolta Sammalklaanilaiselta. "Ja mikäs syy antaa teille luvan mennä ohitseni?" Kolli kysyi muristen. "Kaverini tässä on melkein kokonaan kuuro ja hän haluaisi lähemmäs, että voisi kuulla edes vähän." Mustatassu sanoi. Kolli murahti, mutta päästi ohi.

He menivät niin lähelle kuin uskalsivat. Sammalkalaanin päällikkö astui eteen. Sumutassu höristi korviaan. "Tervetuloa tätdenkuun kokoukseen on hienoa nähdä että kaikki ovat täällä." Päällikkö aloitti. "Riista lisääntyy ja uusi kuningatar muutti pentutarhaan." Päällikkö sanoi.

"Eikä kukaan enää ylitä rajaa." Päälikkö sanoi ja vilkaisi Syöksyklaanilaisia. "Oletteko varastaneet riistaa?" Sumutassu kysyi epäilevästi. "Emme tiätääkseni, Raskasjalka ja Tihkutassu kyllä toivat leiriin kaksi oravaa." Mustatassu kuiskasi.

Kun Sammalklaanin päällikkö astui taakse Aamutähti tunki eteen. Ja hän puhui liian hiljaa. "Selostaisitko?" Sumutassu kysyi. "Hän sanoi: Klaani on hyvissä voimissa ja riistaa löytyy hyvin." Mustatassu toisti. "Olemme saaneet uuden oppilaan." Mustatassu sanoi hetken Aamutähden jäljessä.

Punaoranssi kolli ryhdistäytyi ja kaikki hurrasivat uudelle oppilaalle. "Mikä teidän klaaninne päällikön nimi on?" Mustatassu kysyi. "Hän on Loistetähti." Sumutassu vastasi. "Kertoisitteko miksi ette voisi kuiskata?" Yksi Puroklaanilainen sihahti.

"Minä olen melkein kokonaan kuuro." Sumutassu katsoi ärtyneenä naarasta. Kissa nyökkäsi hiljaa ja katsoi taas ylös. Kun Syöksyklaani oli sanonut asiansa Loistetähti astui eteen. Kolli vilkaisi Sumutassun ja aloitti sanansa voimakkaala äänellä.

"Ukkosklaanin riista lisääntyy kuten muillakin, oppilaat lähestyvät koulutuksen loppua ja häädimme ketun reviireiltämme vuorille." Loistetähti sanoi. "Oliko se siinä?" Kysyi Vihertähti. "Minulla olisi yksi ehdotus vielä." Loistetähti sanoi.

Sumutassu kurotti kuullakseen. "Jos tekisimme tänäyönä poikkeuksen. Jättäisimme oppilaamme tänne ja antaisimme heidän olla täällä yhtenä klaanina huomiseen yöhön asti." Loistetähti sanoi. Muut päälliköt miettivät hetken.

"Minä suostun." Vihertähti sanoi. "Minä myös." Täplätähti myöntyi. "Tulisivatko parantajaoppilaatkin?" Aamutähti kysyi. "Tietenkin." Loistetähti sanoi. "No sitten, käy." Aamutähti sanoi. "Sumutassu, juokse leiriin ja hae loput oppilaat." Pilvisulka sanoi Sumutassulle.

Hän nousi ylös salamana ja viiletti kevyin askelin puusillalle. Hän puikkelehti kuusenoksien välissä niin vikkelään kuin pääsi. Hänen kylkeensä raapaisi terävä oksa ja hän älähti hiljaa. Loikatessaan puulta hän kiersi rantaapitkin rajalle.

Hän pujotteli aluskasvillisuuden seassa loikkien kivien yli. Kuu valaisi kirkkaasti leirin joka oli vatukoiden reunustamassa montussa. Hän riensi sisäänkäynnistä aukiolle ja oppilaiden pesälle. "Kaikki ylös ja ulos." Sumutassu hoputi nukkuvia pesätovereita. "Mitä nyt?" Pisaratassu kysyi unenpöpperössä.

"Vauhtia saarelle siitä, hopi hopi." Sumutassu hoputti ja tuuppi oppilaita ylös. "Miksi?" Lammikkotassu kysyi. "Saatte tietää jos tulette." Sumutassu sanoi ärtyneenä. Hän meni ulos ja haukottelevat oppilaat tulivat perässä. Sumutassu johti joukkoa saarelle.

Hän tunsi Varjotassun hengityksen hännässään ja vilkaisi taakseen. Kolli katsoi päätäväisesti eteen ja pysytteli Sumutassun kannoilla. Heidän lähestyessä saarta he näkivät kissojen kävelevän rungolla. "Syöksyklaanin oppilaat menevät jo." Lätäkkötassu sanoi.

He nousivat rungolle Syöksyklaanilaisten oppilaiden perässä. Heidän peräänsä ilmestyi pian Sammalklaanilaisia oppilaita. Saarelle loikattuaan klaanien muut kissat kokoontuivat lähteäkseen.