soturikissat: Viimeinen toivo [DROPPED]

Luku 14

Mustatassu taivutti tassut vatsansa alle ja ponkaisi vauhtia. Jänis pinkaisi pakoon ja Mustatassu lähti perään ja saavutti sen nopeasti. Hän loikkasi jäniksen selkään ja upotti hampaansa syvälle sen kurkkuun. Jänis petti sätkimisen ja Mustatassu nosti sen maasta ja lähti kohti leiriä ripein askelin.

Pian hän jo laski jäniksen tuoresaaliskasaan ja kääntyi sitten pesäänsä kohti. Mustatassu asettui makuulle omalle pedilleen ja alkoi putsata itseään. Viereisessä pedissä Tihkutassu otti kokosia ja tuhisi hiljaa.

Arinko kipusi ylös ja lähti samaa kyytiä alas ja Mustatassu katseli leirin keskustaa kun klaanitoverit kulkivat edes takaisin leirissä. Tihkutassu oli lähtenyt mestarinsa mukana ja Haukkatassu oli tullut tämän tilalle syömään.

Kun taivas alkoi punertaa kissat kokoontuivat pieneksi ryhmäksi, joka koostui kokoontumiseen lähtiöistä. "Mustatassu!" Puroturkki huusi aukiolta. Mustatassu nousi jaloilleen ja venytteli. Hän juoksi mestarinsa luo.

"Olemme lähdössä, haukkaa nopeasti jotain." Puroturkki sanoi ja meni muun klaanin luo. Mustatassu kääntyi ja otti tuoresaaliskasasta pienen linnun. Hän hotki sen suihinsa ja meni sitten lähtiöiden mukaan.

"Ovatko kaikki tässä?" Täplätähti kysyi kuun pilkottaessa nummen takana. "Hyvä, mennään!" Päälikkö käski ja klaani valui nummia alas. Mustatassu juoksi klaanin perässä ja kiri mestarinsa vierelle.

Pian Mustatassu näki järven kimmeltävän pinnan edessään. Päällikkö hidasti tahtia ja johdatti ryhmän rantaa pitkin Ukkosklaanin rantaan, jossa kuusenrunko odotti.

Heidän saapuessa rungolle Ukkosklaanin viimeiset kissat kulkivat jo sillä. Täplätähti astui syrjään kun Syöksyklaanilaiset nousivat rungolle. Puroturkki hyppäsi juurien ohi paksulle puulle ja Mustatassu seurasi pian perässä.

Hän piti kahden ketunmitan välin ja pujotteli oksien lomitse kohti saarta. Oksat raapivat hänen kylkiään ja vähän väliä Mustatassu käveli oksien varassa sysimustan veden yllä.

Mustatassu värähti kun kylmä vesi kasteli tassut hänen tullesaan alas rungolta. Hän kahlasi rantaan ja märkä hiekka tarttui anturoihin. Mustatassu pinkaisi juoksuun ja pujotteli tiensä isolle aukiolle. Monen kissan värikkäät selät hohtivat kuun loisteessa.

Mustatassu hoksasi tutun oranssin turkin aukion laidalla. Mustatassu meni Kettutassun luo ja istahti tämän viereen. "Hei." Hän sanoi ja hymyili. "Heei." Kettutassu haukotteli ja näytti uniselta. "Miksi olet ihan poikki?" Mustatassu kysyi.

"Purin tuketta koko iltapäivän." Kettutassu vastasi ja haukotteli taas. "Tuketta?" Mustatassu toisti ymmällään. "Saat tietää kokouksen alettua." Kettutassu sanoi. "Jaha." Mustatassu sanoi nyrpeänä. Hän nosti katseensa taas joukkoon ja hoksasi hohtavan harmaan valkean turkin. "Tuolla on Sumutassu!" Mustatassu hihkaisi ja loikki Kettutassu perässään Sumutassun luo.

Sumutassu hymyili heidän tullessaan häntä kohti. Tämän vieressä istui punaruskea soturi. Epäilemättä Sumun mestari. Mustatassu istahti Sumutassun viereen vaihtamaan kuulumosia. Kettutassu haukotteli taaemmalla rivillä ja nuokkui.

Mustatassu oli juuri selostamassa kuinka saalistettiin kaneja, kun Sammalklaanin päällikkö nousi muiden päälliköiden seuraan. Saman tien Ukkosklaanin päällikkö aloitti kokouksen. "Tervetuloa täydenkuun kokoukseen." Loistetähti sanoi. Koko aukio kuunteli hiirenhiljaa.

"Ukkosklaanilla menee mainiosti metsä tehevöityy kovaa tahtia ja riista on liikkeellä. Oppilaamme lähestyvät valmistumista ja pentumme opilasikää." Loistetähti lopetti ja antoi tilaa Vihertähdelle. "Tervetuloa linunkin puolestani, Sammalklaanilla menee jo paremmin, kallioilla liikkuu nyt enemmän lintuja ja olemme onnistuneet saamaan muutamia hiiriäkin kynsiimme. Pian muutama oppilaamme saavat kokeensa ja pitänee ilmoittaa että hääsimme aamutuimaan ketun alas kallioilta." Vihertähti astahti taaemmas ja Aamutähti otti puheenvuoron.

Hänkin näytti väsyneeltä ja hiukan nälkäiseltä. "Puroklaanilla menee hienosti, vaikka joki on tukkiutunut ylävirrasta olemme saaneet sen jo melkein purettua ja pian voimme palata omalle reviirillemme saalistamaan. Harmikseni ilmoitan että kaksi nuorta oppilastamme ovat kadonneet  ja hajujälki johtaa-" mutta tässä kohtaa takarivit lähellä siltaa alkoivat hajaantua ja mouruta kauhuissaan.

Mustatassu nousi takajaloilleen ja haistoi veren hajun ilmassa. "Mitä tapahtuu?" Sumutassu kysyi hämillään ja kurkotteli nähdäkseen. Sumutassun mestari oli tunkenut lähemmäs hämminkiä. "En tiedä, haistan veren mutta en näe mitään." Mustatassu sanoi Sumutassulle.

Päälliköt jolkuttivat alas ja heille annettiin tilaa kävellä lähemmäs. Kun päälliköt näkivät keskeytyksen syyn. Mustatassu pujahti Täplätähden perässä lähemmäs eturiviä ja näki kaksi oppilasikäistä kissaa veren peitossa ja haavojen heikentäminä. Kollilta puuttui koko selkäkarva ja iho oli veren peitossa.

Aurinkotähti parkaisi kauhuissaan ja nyt mustatassu huomasi lähimpien kissojen olevan Puroklaanilaisia. "Voi Sammakkotassu!" Joku naaras sanoi ja juoksi verisen turkkikasan viereen. Parantajat tunkivat ihan viereen ja katselivat toisiaan hämillään ja kauhuissaan.

"Mitä tapahtui!?" Monet huusivat. Naaras -valkea urhean näköinen- vapisi seistessään ja sanoi lyhyesti: "Susia." Syntyi hiljaisuus kissat jähmettyivät turkit pörrössä ja silmät kauhusta ammollaan. "Eei." Sanoi Joku kolli epäuskoisena ja rikkoi kauhun sädekehän. "Susia ei ole ollut täällä koskaan!" Jotkut mourusivat vastaväitteitä lohdutukseksi itselleen.

"Me viemme heidät leiriin, Aamutähti sanoi ja lähti kohti siltaa ja kaikki Puroklaanilaiset auttoivat kantamaan oppilaat pois. Klaanit jakautuivat pieniin ryhmiin ja supattivat hämmentyneinä. Päälliköt erkanivat ja olivat kaiketi päättäneet lähteä.

Mustatassu lähti seuraamaan päällikköään kuusisillalle. Sitäennen hänsanoi näkemiin hämmentyneelle Sumutassulle.