ongelmanuoret

6. piiloleikki

Iltaa on kulunu jo aika kauan. Kello on yheksän, ja Verna on kössiny Ebban vanhempien alkoholi lipastosta vähän päätäsekottavaa. Kaikki on jo aikalailla humalassa.

Mikäs sen parempaa kuin keskiviikko kännit?

Me ollaan lähinnä vaan jauhettu paskaa ja naurettu. En mä vieläkään oikeen tajua, miten hyvin mä sopeudun näiden joukkoon. Ihan ku oisin tuntenu kaikki jo vuosia.

-Hei Markku! Ellen kikattaa. -Mihin sä heitit sen hammastahna tuubin?

Mä nauran kännisesti ja osotan kohti keittiötä.

-Tonne mä sen jätin. Jääkaapin päälle, mä kerron ja Ellen hyppelehtii keittiöön.

Älkää ees kysykö siitä hammastahnasta.

Vaikka huomenna onki joku vitun mantsan koe, mulla on helvetin hauskaa. Mua ei tällä hetkellä paina päätä mikään, muu kuin se, että mulla ei oikeesti ole kaikki hyvin.

Ehkä mun ilonen mieliala johtuu niistä pillereistä mitä vedin nyt pitkästä aikaa. Ehkä se johtuu alkoholista ja röökistä, mitä mä oon tässä tasaseen tahtiin vetäny. Ehkä se johtuu näistä ihmisistä mun ympärillä.

Mut oikeesti, syvällä mun päässä mä tiedän kuinka vitun paskasti mulla oikeesti menee. Mun hauiksen päällä on näkyvät arvet kaikesta mitä mä oon kokenut. Kaikki se paska, kaikki se, mikä saa mut joka päivä ihan palasiks uudelleen ja uudelleen. Ja mä tiiän, että ne jäljet ei lähe.

Mulla on aina ollu tosi synkkä luonne. Oon aina ollu vitun negatiivinen enkä mikään vitunmoinen päivänsäde. Joskus se vaan vähän nyppii. Mä en esimerkiks levitä mitään positiivista energiaa ikinä enkä osaa kannustaa, ohjeistaa tai mitään sellasta ilman et kusin koko homman.

Se on mun heikkous. Muille ilon antaminen.

Se on paskaa. Oon paska joka jakaa paskaa. Mä en ees tajuu miks kukaan jaksaa mua. Oon vaan turha roska.

Jenna sano mua tulppaaniks. Se aatteli nii, koska oon niin vitun tylsä.

Sehän mä oon. Tulppaani auringonkukkien seassa.

-Janne nyt se vitun turpa kiinni, Odessa tivaa ja paiskaa sohvatyynyn pojan vatsalle. Janne vaan käkättää ja horjuu puolelta toiselle. -Melissa sitä sun konetta tarvii ihan just!

-Jes! Melissa tuulettaa ja rientää yläkertaan. Mä katon sen perään kulmat kurtussa, kunnes joku läpsäsee sen käden mun naamalle. Se käsi on täynnä hammastahnaa.

-Hyi saatana! mä karjahdan ja mä kuulen miten Ellen kikattaa mun takana. Se hieroo sen kättä mun naamalla niin kauan kunnes mä kaadun sen päälle.

Mä otan mun naamalta vähän hammastahnaa ja kierähdän tunkemaan sitä Ellenin naamalle. Se kikattaa ja kiljahtelee.

-Lopeta vittu! se nauraa ja yrittää työntää mua pois. Mä vaan räkätän ja sitten Ellen työntää senkin kädet mun naamalle ja hieroo lisää hammastahnaa mun kasvoille.

Tuosta huomaatte sen pikku humalan mikä meillä molemmilla on.

-Voihan viina te sottapytyt, Ebba tuhahtaa ja repii meidät irti toisistamme. Se alkaa siivoomaan meijän naamoja talouspaperilla.

-Sanoiko joku viina? Verna innostuu. Nooa sen vieressä taputtaa käsiään.

-Mullekki kyllä natsais, Nooa sammaltaa ja virnistää.

-Nyt pikku tauko hei, Ebba sanoo. -Mutsi ja faija ei kato tykkää et kössitte niiden hupijuomat.

-Vitut mä ostan niille uudet juomat, Janne ilmoittaa sammaltaen. -Mulla ei kato oo vielä tarpeeks alkoholia virtaamassa mun suonissa.