Parhaat kaverit Ivy ja Evelyn päättävät viettää ikimuistoisen viimeisen vuotensa ylä-asteella. Entä kun tytöt rakastuvat koulun tunnetun mopoporukan parivaljakkoon Lucaan ja Alexiin.
"sieltä se taas tulee" "älä liiku" "älä kato taakses"
"lähetää uim...
~Ivy nk~ "Ootko kunnossa?" Luca kysyy. "Ai oonko?? Mun paraskaveri makaa tuolla koomassa tai onko lie enää ees elossa?? Ja sä kysyt oonko mä kunnossa??!! Joo oon ihan helvetin kunnossa, mä haluan nyt vaa takas Even rinnalle." Sanon kiukuspäissäni. En ole ikinä ollut Evestä erossa ja se sattuu olla erossa tuosta, se saa mikut kiukkuiseksi kysyä itsestään selvä asia, minä en ole kunnossa kun Eve makaa tuolla hoitajien ympäröimänä. Eve menee kaiken edelle, jopa Lucan. Vaikka rakastankin Lucaa, rakastan Eveä kaikista eniten. Viimeinkin lääkäri astuu huoneesta ulos ja saapuu luokseni. "Evelyn sai jonkin näköisen kohtauksen, mutta on nyt kunnossa. Odotellaan vain rauhassa, että tuo alkaisi pikkuhiljaa heräilemään" lääkäri sanoo ja jatkaa matkaansa. Palaan takaisin Even huoneeseen tuon vierelle. "Moi rakas. Sori et lähin, mut oli pakko. Lääkäri uskoo et alat pikkuhiljaa heräilee ja mä toivon samaa. Minulla on kauhea ikävä sinua vaikka oletkin siinä, mutta et läsnä." Sanon rauhoittuneena tuolle. Avaan puhelimeni gallerian. Sieltä tulee vastaan kuva minusta ja Evestä. Kuva taitaa kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Olimme juhlineet kasi luokan loppua ja kesäloman alkua. Päätimme sammua saman vessan lattialle yhdessä.
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
Meillä oli ikimuistoinen viikonloppu seuraavassa kuvassa. Jäimme kahdestaan Even luokse ja meille iski tylsyys, joten päätimme laittaa portaisiin minun ja Even patjat ja laskea portaita alas. Halusimme myös nukkua ulkona, joten heitimme järveen puhallettavan vesialtaan ja solmimme sen narulla laituriin, kiinni ettemme ajautuisi keskelle järveä yön aikana.
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
"I-iv..." kuulen jonkun yrittävän sanoa nimeäni. Avaan nopeasti silmäni ja nostan pääni Even vuoteelta. Eve heräsi!! En päästä irti Even kädestä, hymyilen tuolle iloisesti samalla painaen nappulaa kutsuen hoitajat tänne. Ei mene hetkeäkään, kun he ilmestyvät tänne. He kutsuvat lääkäriä paikalle iloiten. Lääkäri saapuu huoneeseen ja huomaa Even olevan hereillä.
Olemme istuneet yhdessä poikien kanssa Even huoneessa siitä asti, kun lääkäri oli tutkinut heränneen tytön. Olemme kertoneet kaikkea iloista Evelle ja käskenyt tuota puhumaan mahdollismman vähän. "Käytäskö Ivy tossa kahvilassa vaikka, nyt voit levähtää hetken, kun tyttö on herännyt" Luca sanoo varovasti. Nostan katseeni Lucaan ja mietin hetken, kunnes päätän hymyillä ja nyökätä. Päästän irti Even kädestä ja nousen tuon vierestä penkiltä Lucan matkaan. Tartun Lucaa kädestä kiinni ja hymyilen tuolle. "Anteeks ku sillo tiuskin sulle" sanon hiukan nolona muistellessani asiaa. Poika vain hymyilee ja vastaa "ei se mitään" päätän vastata pojan hymyyn. Pysähdyn kuin seinään, joka saa myös Lucan pysähtymään kummastellen. Käännyn Lucan puoleen ja hymyillen nousen varpailleni ja painan huuleni tuon huulille. Tuo kietoo kätensä ympärilleni ja vastaa suudelmaan takaisin. Olen nyt ehkä maailman onnellisin tyttö. Pikku tyttöni on herännyt ja minulla on maailman komein ja kuumin, sitä ei saa unohtaa, poikaystävä.
