Never know what will happen//Oleksi

5.

⚠️TW viiltely ja siihen liittyvät puheet!⚠️
Anteeks tätä ei oo tullu hetkeen mut on vaa ollu ideat kadoksissa ja kiireitä muutenki, mut nyt oon alkanu kirjottaa lisää toivottavasti tykkäätte tästä. Ootte ihania<3
__

Ollin pov:

"Allu.." Sanon hiljaa. "Niin olluska." Aleksi sanoo naurahtaen. "Anteeks mikä?" Sanon "vakavissani". "Olluska." Aleksi toistaa naurunsa keskeltä. "Sinä olet sitten Alluska." Sanon naurahtaen sille mitä juuri äsken suustani päästin. Näin syntyi Olluska ja Alluska. Onhan ne kyllä söpöt lempinimet eikö. "Niin oliks sulla jotai asiaa?" Allu kysyy. "J-juu oli mulla.. sitä et voinko n-nukkua sun v-vieressä?" Kysyn pelokkaasti. "Haha Olli ootko tosissas tottakai voit." Aleksi sanoo. En vastaa mitään vaan nyökkään varovasti tuijotaen lattiaa.

"Allu mä nyt kerron sen miks Tulin aikaisemmin tänne.." Sanon pidätellen itkua. "Heihei shh iha rauhassa." Aleksi hyssyttelee. Alluska on ihana kun välittää 101%. Kerroin Alelle kaiken ja hän näytti hyvin pahoittelevalta. Mä en aijo enää valehdella mä tykkään aleksista sano siihen kuka tahansa vastaan. 

*timeskip*

Mentiin syömään iltapalaa, koska kello oli jo melkein puolenyön. Otimme leipä tarvikkeet pöydälle ja joimme leipien kanssa kaakaota. 
__

Syötyämme iltapalan suuntasimme portaita kohti Aleksin huonetta.

Nikon pov:

Äitini laittoi minulle viestiä klo 19.08, että millon tulen kotiin ja hän yritti soittaa monesti mutten kuullut sitä. Sanoin Aleksille, että lähden kotiin klo 20.45. Äitini on pelottava kun hän on vihainen. Ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu.

Olin melkein kotona. Olin kävelemässä ulko-ovea kohti. Avasin oven avaimilla ja vastassa oli vihainen äitini. "Niko Vilhelm Moilanen missä helvetissä sä olet ollut?!" "Olin Aleksilla." Vastasin tylysti. "Niko koitin soittaa sulle monet kerrat miks et vastannut?!"  "En kuullu et oisit soittanu." Sanoin ja juoksin portaat ylös riisuttuani vaatteet.

Hetken päästä äitini pamauttaa huoneen oveni auki ja istuu viereeni sängylle.  "Mitä sä haluut?" Vastaan katsomatta äitiini. "En mitään tulin vaan kysymään onko kaikki ok." "KAIKKI ON OK JÄTÄ MUT RAUHAAN!!" Huudan äidilleni päin naamaa. "NIKO.." Äitini kerkee sanoa ennen kuin huudan. "PAINU VITTUUN MUN HUONEESTA! SUN EI TARVII TULLA KYSELEMÄÄN JOS OON MYÖHÄSSÄ KOTOONTA!!" Huudan mitä sylki suuhuni tuo. Äitini ei vastaa mitään vaan lähtee kyyneleet silmissä pois huoneesta. Vihaan itseäni mitä mä nyt teen mun äiti ei ansaitse tätä se halus vaan huolehtia musta. Miks mä puran muihin mun paskaa oloo?! Ajattelen kyyneleet silmissä. Nousen sängystä ylös ja hakkaan käsiäni pöytään. Kaivan lipaston laatikkoa ja näen siellä kuvan minusta ja minun äidistä. Revin sen kahtia ja itken, itken niin paljon, että silmiin sattuu. Kaivan lipaston laatikkoa enemmän ja näen sen minkä olisin halunnut jo unohtaa..

Joonaksen pov:

Kävelin kotiin päin. Olin ovella ja avasin oven hiljaa ja hitaasti. Astelin eteiseen otin takin ja kengät pois. Kävelin huoneeseeni. Hetken kuluttua äitini tuli huoneeseen "Moi oliko kivaa?" "Juu oli kivaa." Vastaan hymyillen. Sen jälkeen äitini kävelee pois huoneesta. Jään yksin huoneeseeni päätän ottaa puhelimeni ja kysyä muilta mitä ne tekee.

Minä=Joonas
Juoppo=Joel
Iskä=Tommi
Little man=Aleksi
Meedio=Olli
Järki=Niko

         🖤Apinalauma🖤

Minä: Mitäs teette? Ite istun sängyllä.
Juoppo: Istun huoneessa.
Meedio: Istutaan Allun sängyllä.
Juoppo: 😏
Meedio: Ja mitä helvettiä Joel:D
Juoppo: Pakko se on vähä kiusaa:D
Järki:...
Iskä: Niko onks kaikki ok?
Iskä: Soitan rumpuja:)
Järki: Juu on:)