Never know what will happen//Oleksi

4.

Tässä luvussa tulee olemaan draamaa toosi vähän.

Ollin pov:

Tänä iltana kerrot sun tunteista!  Ajattelen. Pelottaa, jos Aleksi ei tunne samoin. Noh tänäänhän se nähdään.. ehkä. 

"Olli huhuu?" Aleksi huhuilee vieressäni. "Hä? Mitä? Kuka? Missä?" Sanon hyvin sekaantuneesti. "Nii et haluutko nukkuu missä?" Aleksi sanoo hihittäen. En taas tiedä mille hän hihittää, mutta antaa hihittää, jos hihityttää. (Ompas monta hihittää sanaa) "Ööh.. e-en tiiä." Saan sanotuksi paniikin vallatessa. "Missä on vessa?" Jatkan hiljaa palakurkussa. Yritän nielaista sen, mutta se on erittäin vaikeaa. Hän oikeasti kysyi missä haluan nukkua. Ajattelin itsekseni.

Aleksi johdattaa minut vessan luokse ryntään sisään paiskautan oven kiinni ja laitan oven lukkoon. Kuulen, kun kävelemisen äänet vessan ovelta loittonevat sen jälkeen itken. Itken niin paljon, että hengittäminen alkaa olla jo haastavaa. Yritän haukkoa happea, mutta en onnistu. Minun on pakko huutaa Aleksille, että tulee auttamaan. Ei en voi. Voinpas nyt Olli tee se! Ajattelen itku seasta. Sitten teen sen sanon Allulle, että tulee auttamaan. "A-Aleksi t-t-tuu tä-tänne." Saan sanotuksi itkun keskeltä. Kroppani tärisee ja hakkaan lattiaa, että täriseminen loppuisi. Siinä kuitenkaan onnistumatta.

Aleksin pov:

Kuulen vessasta vaimeaa huutoa. Menen katsomaan onko Ollilla kaikki hyvin, kun hän säntäsi sinne. Koputan vessan oveen ja sanon: "Olli onks sulla kaikki hyvin?" Lukko aukeaa, mutta en saanut vastausta. Näen tärisevän Ollin ja Ollin itkusta punaiset silmät. "Olli onko kaikki hyvin?" Kysyn uudestaan. "E-en s-saa hen-henkee." Olli vastaa värisevällä äänellä. Yritän ottaa Ollin syliini rauhoitellakseni, mutta hän vaan alkaa huutamaan. "Ä-ÄLÄ K-KOSKE!" hän huutaa ja alkaa itkemään uudestaan. "Olli mä yritän vaan auttaa." Sanon alakuloisesti. Huomaan, että olli on pahoillaan. "A-allu a-anna a-anteeks." Olli sanoo hiljaa, mutta kuulen sen. "Olli annan anteeks, mutta anna mun auttaa sua." Sanon Ollille. "A-allu e-en s-saa h-henkee." Olli sanoo uudestaan. Otan Ollin syliin ja painan hänen päänsä rintaani vasten. "Shh.. kaikki on hyvin mä oon tässä." Vakuuttelen.

Hetken kuluttua Olli hengittää normaalisti. Nousen ylös vessan lattialta ja otan Ollin ranteesta kiinni ja Olli vingahtaa. "Olli sattuko?" Kysyn peloissani. "E-ei sattunu." Olli vakuuttaa. "Olli sä voit puhuu mulle." Vakuutan. "Olli nosta hihat." Sanon. "M-miks? Ei mulla oo mitää näytettävää." Olli vastaa hämmentyneenä. "Olli nosta ne hihat tai minä nostan." Sanon päättäväisesti. "E-et!" Olli vastaa itku kurkussa. "Nosta ne." Sanon. "O-okei." Olli vastaa kyyneleitten tippuessa. Hän nostaa hihat ja huomaan uusia ja vanhoja viiltely jälkiä. Minulta tippuu kyyneliä. "O-Olli sä oisit voinu kertoo mulle tästä." Sanon itkua pidätellen. "Anteeks Allu." Olli sanoo anteeksi pyytävästi.

Ollin pov: 

Hyvä Olli sait sun ihastukses itkemään. Ajattelen. "Allu.." Sanon epävarmasti. 

<><><><><>

Words:473 (Sori lyhyt osa)

Mitä Olli aikoo sanoa?

Sori ei oo tullu pitkään aikaan, mut ei oo ollu motia/ideoita miten kirjotan. 

Toivottavasti saan jaksamista kirjottaa tätä. Toivottavasti tykkäätte tästä.

P.S. Sillon ku kirjotan nii kirjotan miltä musta itestä tuntuu sillä hetkellä.

T:Reeta