Never know what will happen//Oleksi

16.

"O-olli päästä irti." Sanon varovasti, kun hän halaa ja yrittää rauhoitella minua. Olli päästää irti ja näyttää hämmentyneelle. Ei mikään ihme.

En todellakaan aijo kertoa hänelle mitä minä ajattelen, se olisi viimeinen asia minkä tekisin.

Rauhoituttuani mumisen Ollille, josta hän ei luultavasti saanut mitään selvää, koska hänen ilme näytti juuri siltä että Mitä sanoit?

"Mua väsyttää.." Mumisen haukotellen samalla nojaten Olliin. Minun oma.

Olli kantaa minut sängyllensä ottaen minut lusikkaan. Tässä on ihanan lämmin.

Nukahdin vissiin oikeasti, koska yhtäkkiä en kuullut mitään ja silmäluomeni tuntuivat satakertaa raskaammalta mitä aijemin.

Ollin pov:

Aleksi nukkuu, minä silitän hänen hiuksia ja keskustelen jätkien kanssa. Kysyivät millon olisi treenit, vaikka eihän me vielä olla varsinainen bändi, mutta se olisi haaveissa. Tietysti.

Aleksi alkaa näyttämään heräämisenmerkkejä minun jatkaessa tämän hiusten hipelöintiä. Helvetin pehmeät hiukset hänellä ainakin on.

"Huomenta." Kuuluu vierestäni hieman unenpöppöröinen ääni. "Huomenta huomenta, miten nukuit?" Kysyin halaten häntä laittaen puhelimeni pois. Kuulen vain epämääräistä muminaa. "Saisko saman suomeks?" Kysyn naurahtaen. "Tyhmä kun et ymmärrä:( Hyvin nukuin, koska sun halissa sain olla."  Hymyni levenee korviin asti. Miten joku voi olla noin helvetin söpö?!

Toivon, että saan viettää loppuelämäni tämän kanssa.

Vai saanko...
<><><><><><><>
Words:189

Anteeks tälläsistä lyhyistä luvuista, mutta en haluu et tää kirja menee hirveen nopeesti eteenpäin🥹
Onko teillä vielä suunnitelmia kesäks? 🙋‍♀️: Meen riparille ja saatan mennä vielä hevosleirille, mutta siitä en oo viel varma😭

Kiitos
-Reeta