Jos ristiinnaulitut on Raamattu-fanitaidetta, ehkä mäkin olen vain oman elämäni fiktiivinen versio. En näytä ihan siltä miltä kuvittelin, taiteilijat on ottaneet turhankin paljon vapauksia kaunistaessaan mun naamaa. Tuntuu irralliselta tehdä kaikki uudestaan päivästä toiseen, kun ei mitään kuitenkaan muista. Turhalta. Ei tunnu itseltä puhua näin, parempi olisi kuunnella muiden juttuja vetävän soundtrackin tahtiin.
Näin se yliesteettisyys ja tunnelmallisuus. Hah hah. Sytytän kynttilöitä ja kuvittelen liikoja, joo.
YOU ARE READING
EI RAKASTUTA NÄIN
PoetryEli tyhmiä jääkalikkatekstejä meistä, rehellisyysminuutteja ja pähkinänkuoria, raakileita rakkausrunoja ja sydänsuruihin loppuvia Meksikonmatkoja. Niitä aikoja, kun sinä olit vielä kuvioissa, mutta ei oikeastaan muuta. "Kai sitä voisi joskus myöntää...
