Just how it feels // Joel hokka

1. Baari

Y/n:in pov:
En jaksa enään, elämä on paskaa. Istun kerrostaloasuntoni parvekkeella, itken. Siskoni juuri kuoli, hänellä oli kasvain. Hän oli selviämässä, mutta jotain tapahtui. Äitini soitti minulle ja kertoi mitä oli tapahtunut. Itken edelleen hysteerisesti. Kiia oli minulle kaikki kaikessa, minä ja kiia olimme niin läheisiä. Hän tiesi minusta enemmän kuin paras ystäväni. Olen juuri muuttanut ouluun uuten kaupunkiini, se oli minulle suuri muutos, olen aina asunut lähellä Kiiaa ja enään en, ja heti kun muutin Kiia kuoli. Tänään on tehtävä jotain jotta saan ajateltua jotain muuta kuin Kiia, hänellä oli kuitenkin paljon kipuja, joten hän on paremmassa paikassa. No kun kerran muutin ouluun niin onko mitään parempaa paikkaa mennä kun Baari!
Sain kerättyä itseni, lopetin itkemisen. Kello oli jotain 19.00, joten päätinkin jo vaihtaa baarivaatteet ja suunnata kohti baaria. Vaihdan jonkinäköisen napapaidan, hameen ja nahkatakin. Lähden ulos talostani ja suuntaan autolleni. Starttaan auton ja suuntaan kohti baaria. Laitan radion päälle, oh damn parasta musiikkia koskaan, radiosta tuli blind channelin we are no saints ihana biisi! Biletän autossa hetken, kunnes huomaan että baarin kyltit näkyvät jo!

Parkkeeraan auton parkkipaikalle, astun ulos autosta. Minulla on mustat korkokengät, btw mun lempparit. Lähestyn baarin ovea, siinä seisoo mustiin pukeutunut mies aurinkolaseilla. Hän kysyy multa henkkareita ja mäpä sitten näytin ne. Pääsen sisään, suuntaan suoraan tiskille tilaamaan. Tilaan jonku basic bissen i guess. Voiku täält löytäis jonku kivan tyypin kenen kaa vois vaik tanssii. Noo empä tiiä, on täs tullu 26 vuotta ooteltuu sitä oikeet mut no eipä oo näkyny. Hetki kuluu ja drinkkejä tullu otettuu varmaa 5. Ois aika siirtyy shotteihi mut pakko käydä kusel ensi. Nousen tiskin vieressä olevalta penkiltä ja suuntaan vessaan. Kävelen tanssilattian läpi.
"Ai saatana" huudahdan. Joku äijä just luristi mun persettä? Ok ? Eipä siinä, jatkan matkaa. Olen kääntymässä kulman taakse vessaan, matkani kuitenkin keskeyttää joku ihminen. törmään häneen. Kaadumme molemmat maahan. Ei sentää päällekkäin. Ihan vaa horjahdetaan sillee vähän. "Oi anteeks" Sanon häpeissäni ja alan kerätä tuon toisen henkilön pudottamia tavaroita. "Ei haittaa" tuo toinen naurahtaa. Ääni kuulosti oudon tutulta. Nostan katseeni ja näen hänet. "Mit- Olli??" Huudahdan. "Y/n??!!" Hän vastaa. "Ei oo totta, mul on ollu sua ikävä" Sanon ja hyökkään halaamaan Ollia. Muistatteks ku mainitsin mun parhaan kaverin? Well se on Olli. Asuttiin ennen vaa eri kaupungeissa ni ei nähty paljoo, mut muutin nyt Ouluun ja Olli asuu täällä nii voidaan taas nähä! "Ei vittu, mites me tääl törmätään?" Olli sanoo nauraen. "No unohin kertoo mut muutin Ouluun!" Huudahdan.
"Eikä!! Ihan vitun mageeta!" Olli huudahtaa.
"Joo, tulin tänne vaa jotta saisin muuta ajateltavaa" Kerron. "Onks kaikki hyvin?" Olli kysyy. "No on kai? Kiia kuoli...." Mumisen niin että Olli juuri ja juuri kuuli mitä sanoin.
————————————————————————

Joo mites teil meneee? Haha alotin nyt uuden kirjan!