Just how it feels // Joel hokka

20. Kolme puhelua

Puhelu:

Y/n:
Mo-moi Aleksi!

Aleksi:
Y/n moi! Onks kaikki hyvin?

Y/n
Oikeestaan ei, haluun soittaa Joelille, mutta en voi, sä kuulit mitä mä sanoin siitä. Ja sit haluisin soittaa Ollille, mut se just kerto Joelille mitä mä sanoin. Mitä mä teen?

Aleksi:
No en tietenkään pakota, mutta sinuna soittaisin molemmille. Sun pitää selvittää asiat

Y/n:
Toi on totta, kiitos paljon Aleksi

Aleksi:
Ei kestä! Nähään!

Aleksi anto hyvän neuvon. Pääsin just kotiin. Istahdan sohvalle ja mietin kummalle soitan ensin. Okei pahin ensin. Soitan Ollille. Toivon et se pyytää anteeks, mut mun pitää kyl myös sanoo sille anteeks, en ois saanu lähtee noin. Okei soitan ekana Ollille. Nostan puhelimen taskustani ja alan näppäillä numeroa.

Puhelu:

Olli:
Y/n vihdoin!

Y/n:
Mm joo

Olli:
Oon pahoillani

Y/n:
Joo uskon

Olli:
Mut olihan se nyt aika hauskaa? *naurahtaa*

Y/n:
No ei vittu. *lopettaa puhelun*

Jaaha, siihen meni se tilaisuus. Soitan sit vittu Joelille, ehkä se osaa ajatella muitaki. Nostan puhelimeni ja näppäilen Joelin numeron. Vähän jännittää soittaa, muistatte varmaan mitä Olli kerto kaikille, ei kiva. Painan soita nappia.

Puhelu:

Y/n:
M-moi

Joel:
Y/n!!! Vihdoin! Oon pahoillani sun puolesta, Olli oli tosi tyhmä

Y/n:
Oikeesti? Etkö oo vihanen?

Joel:
En!! Jos se oli vitsi ni se on iha ok, ja jos se ei ollu vitsi ni sekää hei haittaa mua *naurahtaa iloisesti*

Y/n:
*naurahtaa* Haha, sentää joku osaa olla järkevä

Joel:
Ounou, soititko Ollille?

Y/n:
Jup, se sano "mut olihan se nyt hauskaa", lopetin vaan puhelun

Joel:
Äh, se toimii välillä tosi tyhmästi! Mut ootte parhaita kavereita, jos joskus viel pystyt, koita antaa anteeks. Olli välittää susta!

Y/n:
Kiitos Joel, nähään taas pian! Moi!

Huh, Joel sentää käyttäytyy fiksusti. Mut se oli oikeessa Ollista.....mut en mä haluu enään soittaa sille. No vittu ihan sama. Lähden juoksemaan kohti Ollin taloa. Juoksen ehkä 10 minuuttia. Painelen suoraan rappukäytävään ja sieltä Ollin ovelle. Koputan oveen. Ovia aukeaa heti. "Y/N!!" Olli huudahtaa. "Moi" Sanon ilmeettömästi. "Oon pahoillani! En tarkottanu sanoo sitä noin! En enää ikinä tee noin, tiiän et se oli tosi tyhmää ja et oon ihan vitun tyhmä! Mut oot mulle tosi tärkee enkä haluu menettää sua!" Olli sanoo pyyhkien silmiään. "Tuu tänne!" Sanon ja vedän Ollin halaukseen. "Eli ollaanko taas kavereita" Olli kysyy hymyillen.
"Joo, ollaan vaan" Vastaan iloisesti. "Mun pitää nyt mennä, nähään" Huudahdan ja juoksen taas kohti toista taloa.
————————————————————————————

Nonii, en tiiä oliks tää vähä tylsä  xd