kusetusta

139 7 3
                                    

Joonas
Kävelen Nikon ovelle. Kuulen tuon askeleet, ja sitten tuo onkin jo ovella.

"Heii" vilkutan pienesti pojalle.
"Moi" tuo moikkaa minua.
"Voidaanko jutella siitä...jutusta?" Kysyn häneltä. Niko nyökkää.

Niko ohjaa minut peremmälle, ja minä tottakai menen. Menemme istumaan pöydän ääreen.

"Haluatko kahvia? Keitin just" Niko kysyy. Nyökkään.

Niko kävelee kahden kahvikupin kanssa luokseni pöydän luokse. Olen hörppäämässä kahvistani, kunnes Niko pysäyttää minut.

"Kuva ensin" tuo sanoo. Naurahdan ja annan Nikon ottaa kuvan. Kuinkakohna kauan tässäkin menee? Alan jo turhautua.

Niko on vihdoin saanut kuvan otettua ja nyt vihdoin pääsen juomaan tuota energiapommia. Sitä minä tarvitsen nyt.

En ole nukkunutkaan paljoa mitään viime yönä. Olin miettinyt vain tätä juttua. En haluaisi pilata mitään mutten myöskään voi enää kauaa olla erossa pojasta. Haluan vain painaa huuleni vasten tuon vastaavia. Haluan tuntea miehen pehmeän ihon omaani vasten. Haluan kuulla söpön naurun joka hänestä kuuluu. Haluan hänet.

Sain unta yöllä vasta klo 3.45 ja siinä sitten nukuin ehkä 1,5h. Ja sitten en enää saanutkaan unta. Pyörin sitten vain ympäriinsä kämpässäni ja vihdoin kun kello oli jo sen verran että tiesin Ollin olevan hereillä lähdin hänen luokseen kertomaan kriisistäni. Sitten tulin tänne. Ja nyt tässä minä olen. Enkä tiedä miten aloittaisin keskustelun. No se selviää sillä kun avaa vain suunsa ja sanoo jotain.

"Mäkin tykkään susta" sanon.

En sitten keksinyt mitään parempaa. Jopa vauva joka ei edes osaa puhua olisi aloittanut paremmin. Ja nyt Niko varmaan järkyttyy kun mä vaan sanon yhtäkkiä tolleen.

"Ootsä varma?" Se kysyy epäuskoinen ilme kasvoillaan.

Ai oonko mä varma?! No totta vitussa olen! En mä nyt muuten ois noin sanonu.

"Joo" vastaan Nikolle.

Niko näyttää mietteliäältä. Mitäköhän se miettii? Ehkä se miettii miten reagoida tai et mitä sen pitäis sanoo. Tai ehkä se vaan vihaa mua ja se miettii miten se sen kertoo. Tai ehkä tää kaikki oli kusetusta. God please mä toivon et se on totta.

Huomaan Nikon nousevan tuoliltaan ja ottavan askeleita minua kohti. Mies katsoo minua ja sitten istahtaa syliini hajareisin. Hän katsoo minua kysyvästi ja minä nyökkään vastauksesi. Poika suutelee minua. Suudelma maistuu Nikolta.  No eiku vittu Joelilta. En oo kyllä maistanu joelia nii en tiiä miltä se maistuu. Enkä kyllä varmaan aiokaan maistaa.

Alamme suudella intohimoisemmin. Tämä tuntuu oikealta. Tunnen kuinka Niko siirtyy kaulalleni. Hän imee siihen fritsua minun huokaillessa.

Laitan käteni miehen paidan alle ja otan tuon turhan vaatekappaleen pois hänen päältään.

"Ootsä valmis?" Kysyn. Mies nyökkää.

Otan hänet syliini ja kannan makkariin. Ja jälleen kerran saatte hieman fantasioida itse, koska en ehkä kuitenkaan kehtaa alkaa kuvailemaan sekunti sekunnilta tapahtumia makkarin puolella. Kuitenkin sen sanon että Niko on ihan helvetin hyvä siellä päin.
---
Nonni nyt on tää valmis. Anteeks kesti kauan mut ei mul oo vaan ollu oikeestaan mitään motivaatiota kirjottaa tätä. Mutta nyt on teille uus luku ja ja ja ja en tiiä okei joo.

People are evil, you hide it or not | AleksixOlliWhere stories live. Discover now