joonas

140 7 1

by nomoivaasulleki

by nomoivaasulleki

Okei, nyt hyvät porkkanat, perunat ja kaikki siltä väliltä, mä vaihdoin taas vähän tota nimee ja vaihan kohta myös kuvan, joten älkää järkyttykö:)

Olli
Taas on kulunut aikaa viimeisimmästä itsemurha yrityksestäni. Sydämeni oli kuulemma jo pysähtynyt, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin saatiin taas käyntiin. Minua pidettiin sen jälkeen vielä puoli vuotta osastolla. Sen jälkeen pääsin jo muuttamaan sieltä pois. Minut pistettiin Joonaksen luokse asumaan. Minulla on mennyt täällä ihan hyvin. Tai ainakin luulisin. En ole myöskään nähnyt tai kuullut Aleksia, sen jälkeen kun aloin syömään lääkkeitäni.
-
"Joonas?" Kysyn tuolta blondilta pörröpäältä.
"Niin Olli?" Blondi nostaa katseensa pois puhelimestaan.
"Saanko pusun?" Kysyn. Blondi naurahtaa pienesti.

(Little bit smut!!)

Joonas
Yhdistän huulemme. Ensiksi suudelma tuntuu vain kaverimieliseltä. Sitten se muuttuikin jo vähän. Olli tuli päälleni hajareisin. Otin tuon lantion kohdalta kiinni. Tämä alkoi kyllä jo enemmän tuntumaan nuolemiselta, kuin suutelemiselta. Mutta ei se minua haittaa. Pistän käteni Ollin paidan alle.

"Haittaaks tää?" Kysyn, tarkoittaen kättäni, jonka juuri laitoin tuon paidan alle. Olli nyökkää.

Hän jatkaa minun suutelua-
nuolemista-. Nyt kaadan pojan alleni, ja menen tuon päälle hajareisin. Suutelen tuota hetken, jonka jälkeen siirryn hänen kaulalleen.
-
"Tuu jo! Me myöhästytään kohta!" Huudan Ollille eteisestä.
-
"Onko Minna raskaana?!" Kuuluu Joelin huuto keittiöstä.
"Vai että on Minna raskaana" hymähdän Ollille. Tuo hymyilee.
"Niko on päässy hommiin" tuo toteaa. Nauran pojan sanomalle.

Kävelemme keittiöön, missä näemme Nikon, joka on ihan kalpea.

"Mitä Niko boju?" Taputan tuota selkään.
"Minna on raskaana" tuo sanoo.
"Joo kuultiin jo. Toi yks itikka on aika kovaääninen" olli sanoo, tarkoittaen Joelia.
-
Ja tähän vielä loppuun, anteeksi Hitlerin kätyrit en tehny pitkää. Älkää tappako mua:/