aina ja ikuisesti

178 7 2
                                    

Ekaks mä vaan sanon sen että mä olen pahoillani. Tää voi olla joillekin vaikee aihe, joten lukekaa omalla vastuulla (itsemurha TW).
---
Aleksi
Tulimme juuri takaisin Ollin luokse, mutten oikeastaan haluaisi juuri nyt olla täällä. Ollilla ja minulla on vielä takit ja kengät päällä, joten keksin hyvän idean. Vedin Ollin suudelmaan, ja samalla otin tuon taskusta pillerini ja kiani avaimet. Vetäydyin suudelmasta ja näytin niitä Ollille. Avasin oven ja lähdin ulos. Olli huusi jotain perääni, mutten jäänyt kuuntelemaan. Juoksin rappuset alas ja menin parkkipaikalle. Avasin autoni ovet ja hyppäsin kyytiin. Ajoin autollani monia kymmeniä kilometrejä ennen kuin pysähdyin. Laitoin Ollille viestiä.

Sorry baby,
Mä oon nyt hetken poissa kotoa, tai no eihän se mun koti ees oo, vaan sun. Anna anteeks et mä jätin sut sinne yksin, mä en vaan halunnut olla siellä enää. Mä palaan pian, en ehkä fyysisesti mutta ainakin henkisesti. Tunnet kyllä kun olen siellä. Mä rakastan sua aina ja ikuisesti, Olli Matela<3
~sun pikku Allu pallo<33
-
Olli
Aleksi häipyi juuri ovesta ulos avaimet ja huumeet mukana. Yritin huutaa perään, muttei hän kuunnellut. Laitoin oven kiinni ja aloin itkemään hysteerisesti eteisen lattialla, sikiöasennossa.
-
Oli kulunut jonkin aikaa jo. Aloin pikku hiljaa rauhottua, sillä uskottelin itselleni, että Aleksi tulisi pian takaisin.

Puhelimeni kilahti. Aleksilta oli tullut viesti.

Sorry baby,
Mä oon nyt hetken poissa kotoa, tai no eihän se mun koti ees oo, vaan sun. Anna anteeks et mä jätin sut sinne yksin, mä en vaan halunnut olla siellä enää. Mä palaan pian, en ehkä fyysisesti mutta ainakin henkisesti. Tunnet kyllä kun olen siellä. Mä rakastan sua aina ja ikuisesti, Olli Matela<3
~sun pikku Allu pallo<33

Mitä vittua se nyt tekee?! Eihän toi vaan ollu... itsemurhakirje. Siltä se nimittäin vaikutti. Hän kertoi ettei välttämättä palaa fyysisesti, mutta kuitenkin henkisesti. Se oli itsemurhakirje. Voi vittu!
-
Aleksi
Olli katsoi juuri viestini. Hänellä meni hetki ennen, kuin hän vastasi. Ja sitten kun hän vastasi, hän spämmi. Koko ajan tuli viestejä, Aleksi mitä toi meinaa, tuu kotiin niin selvitetään kaikki, Aleksi vastaa. Laitoin Ollille uuden viestin.

Olli rakas mä en voi tulla
takasin. Mun on täällä parempi.

Aleksi kiltti anna mun auttaa,
ja ole kiltti äläkä tee nyt mitään
tyhmää

Noh sen mä voin sanoo et mä
oon *********

Aleksi oota siellä. Mä tuun

Mä otan nyt aineita ja mä
en tiedä kerkeätkö sä tänne
ajoissa. Mutta se nähdään
sillon. Voit yrittää, mut en tiiä
onnistuuko. Mutta jos et,
mä vaan sanon tän:mä rakastan
sua<33 Hyvästi rakas
-
Otan pienestä pussista 5 pientä pilleriä. Näillä pitäis kuolla. Vai otanko varuilta enemmän? Mä otan kaikki mitä mulla vielä on, eli 8 pilleriä. Se on ainakin ihan liikaa jo.

Nielaisen pillerit, ja kuuntelen kuinka kaikki äänet kuuluvat kovempaa ja värit ovat kirkkaampia. Kuulen äänen joka kuiskaa Oletko sinä jo valmis?. Vastaan äänelle, että vielä 5 minuuttia.
-
4 minuutin päästä
Pian kaikki on ohi. Kaivan vielä viimeisen kerran autosta puukkoni. Kirjoitan puukolla käteeni Aleksi<3Olli. Kuulen taas äänen, nyt se sanoo enää 20 sekuntia. Naurahdan hieman. Alan mielessäni laskemaan numeroita 20:stä 0:aan.

20,19,18,17,16,15,14,13,12,11,10,9,8,7,6,5,4,3,2,1...0...

Tunnen kuinka maa allani tuntuu pehmeältä. Alan pikku hiljaa irtautumaan kehostani, ja nään pian jo kuinka ambulanssi tulee Olli perässään paikalle. Yritän mennä lähemmäksi, ja onnistunkin siinä ihan hyvin, vaikka hidasta sinne onkin mennä. Kun olen päässyt tarpeeksi lähelle, halaan Ollia.

Olli
Tunnen lämpimän halauksen. Tuntuu samalta kuin Aleksin halit. Katson ympärilleni. Ei ketään. Tiedän sen olevan Aleksi. Suljen silmäni. Kuulen tuon kuiskauksen anteeksi Olli, mutta näin on parempi. "Sä saat anteeks, rakas. Mä en vaan ymmärrä sitä miks sä lähdit" kuiskaan tuolle takaisin. Hän kuiskaa vielä se oli vain mun syy. Toivon ettet ikinä tuu syyttämään ittees siitä. Mä rakastan sua. "Mäkin sua" vastaan tuolle hiljaa. Tunnen kuinka Aleksi irrottaa otteensa minusta ja katoaa. Pidin vielä hetken silmiäni kiinni, kunnes parin sekunnin päästä avasin ne. Toinen ensihoitajista kävelee luokseni.

"Mä olen pahoillani menetyksestänne" tuo sanoo.
Kyyneleet alkavat valua silmistäni. "se ei selvinnyt?"
Ensihoitaja pudistaa päätäänsä.

Mun rakas on poissa. Mun pieni vauva. Mä en ikinä tule unohtamaan häntä. Hän on puolet minun sydämestäni. Ja siellä hän aina pysyykin. Mä rakastan sua aina ja ikuisesti, Aleksi Kaunisvesi.
-
3kk myöhemmin
Viimeiset kolme kuukautta ovat olleet tuskallisia. Menetin Aleksin. Jätkät ovat olleet tottakai tukenani ja myös itse todella surullisia. Bändin treenejäkään ei ole pidetty nyt kauhean usein. En ole mennyt yhtiinkään. Olen vain ollut kotona Aleksin huppari päällä, juomassa viinaa. Olen myös taas jäänyt aika pahasti koukkuun huumeisiin. Käytän niitä ja viinaa tukahduttaakseni kaiken sen tuskan mitä koen juuri nyt. Joonas kävi täällä yhdessä vaiheessa. Hän yritti puhua minulle, mutta minä vain huusin hänelle. Sen jälkeen kukaan ei ole tullut puhumaan minulle. Olen ollut vain yksin tunteideni kanssa. Varmaan pian itsekin sorrun tappamaan itseni.

People are evil, you hide it or not | AleksixOlliWhere stories live. Discover now