We Are No Saints | Blind Channel Oneshots

Niko X Joel|"Jaetaanko?"

Joelin POV:

On yö. Tarkemmin tiistain ja keskiviikon välinen, elokuinen ja viileä. Niko oli tullut luokseni tuomaan Rommin hoitoon. En todellakaan ollut fiksuin vaihtoehto siihen hommaan, mutta kyllähän sitä nyt kaverin eteen uhrautuu. Tai en kyllä tiedä, onko Niko pelkkä kaveri. Viimeisen kahden kuukauden aikana meillä on ollut pientä säätöä. Pelkkää satunnaista suutelua vain. Se tosin on tuntunut kaverilliselta. Nikon mielipiteestä asiaan en sitten tiedäkään.

"Meinasiks sä niinku lähtee kotiin, vai säästää omaa sähkölaskua täällä loirutessa?" Kysyn. Kysymykseni saa Nikon nauramaan ja se on yksi asia, jota rakastan hänessä. "Voin mä lähtee, josset sä kestä mua." Hän naurahtaa. "Kyl mä kestän, mut sua on niin vaikee lukee." Vastaan. "Opettele lukemaan." Hän tokaisee.

Kävelen terassille tarkoituksenani sytyttää tupakka. Niko kuitenkin päätti tulla terassille kanssani sulkien oven perässään. Aloimme jutella töistä ja ehkä mahdollisesti myös vähän muustakin.

"Ooks jo käyny siellä Ollin ja Kristan uudessa kämpässä?" Niko kysyy. "En itseasiassa. Tarkotus ois mut en oo saanu itteeni revittyy sinne asti. Näytti se mulle kyl kuvia." Vastaan. "Se oli aika kiva. Huomas toki et Krista on ollu osallinen sisustuksessa." Niko kertoo. "Joo tää mun hikinen ja pölynen koppi ei kyllä ikinä tuu näyttää miltään. Mun kämpän perusteella mua saattais luulla masentuneeks." Huokaisen. "No eikä. Sul on kiva kämppä, vaikka pari paitaa lojuuki lattialla." Niko hymähtää.

"Meijän on kyl ihan pakko vielä hioa sitä musavideon loppuosaa. Se ei vaan toimi." Aloitan uuden keskustelun. "Mä oon samaa mieltä. Siin pitäs olla enemmän klippejä ja nopeemmalla tahdilla."

Niko tulee seisoskelemaan ihan viereeni. "Jaetaanko?" Hän kysyy tarkoittaen sormieni välissä hengaavaa röökiä. "Oho. Säki oot paha poika." Sanon itseasiassa vähän yllättyneenä. "Pitää sitä välillä olla." Asetan tupakan tämän huulien väliin. Ehkei tämä sana jonkun mielestä sovi tähän hetkeen, mutta Niko on mielestäni aivan älyttömän söpö. Hänellä on Adidaksen mustat urheilushortsit, eriparisukat, musta huppari ja ruskeat hiukset on kivalla ponnari...jutulla. En tiedä hiuksista tai kampauksista edes tuon vertaa, ja se saattaa mahdollisesti olla tarkkasilmäisimpien huomattavissa.

Niko puhaltaa savut ulos ja hymyilee minulle hetki sen jälkeen. "Olipa hurjaa." Hän hymähtää. Otan itsekin hatsin ja kumarrun hieman suutelemaan Nikoa. Jotenkin tykkäsin tällaisesta. Ei suoranaisesti söpöilyä, mutta ehkä meidän tapamme lähestyä toisiamme. Olemme kuitenkin niin hyviä kavereita. Sitä tämäkin on. Kaveruutta.

Käytännössä suutelimme ja poltimme tupakkaa yhdessä. Pidän toista kättä Nikon harteilla ja toisessa röökiä. Hän ujutti toisen kätensä taskuuni. Tosiaankin elokuun lämpö oli jo takanapäin. Onhan itsellänikin vain reikäfarkut ja pitkä t-paita.

Seurasi taas pienen tauon paikka. Suutelusta siis. Annoin Nikon taas ottaa sitä hyvää huuliensa välistä ensimmäisenä.

"Mentäiskö sisälle vähä lämpimämpään?" Niko ehdottaa hetken päästä. "Joo, mielellään." Vastaan ja stumppaan röökin tuhkakuppiin Nikon tarttuessa kädestäni ja taluttaessaan minut sisälle.