My Trust In You || H.S || Finnish

yhdeksäs luku

Livian nk.

Laskeudumme Ruotsin maaperälle _hieman_ turvallisemmin kuin unessani, thank god.
Menemme kaikki ulos koneesta, tulin viimeisenä. Hyppään viimeiseltä portaalta edessäni olevan Harryn reppuselkään. Tällä kertaa emme kaatuneet sillä poika oli varautunut ja nappasi minusta kiinni eikä päästänyt enää alas. Kiljun ja huusin Harryn korvaa jotta pääsisin alas. No en päässyt, sain vain nauravia katseita muilta pojilta. Menimme hakemaan matkalaukkumme hihnalta. Minun oli helppo tunnistaa sillä siinä oli paljon tarroja.

Menemme lentokentältä suoraan kylpylähotelliin kuulemma. Hauskaa.
Istumme taksissa supussa. Minä olen takapenkin keskipaikalla, vasemmalla on Louis ja oikealla Harry. Liam, Niall ja kuski ovat edessä. Matka autossa on hiljainen, liian hiljainen minun mielestä.

"Miks ette puhu mitään niinku yleensä" sanon puoliksi huutaen.

"Nokun me mietitään." Louis sanoo hiljaa.

"Mitä te mietitte?" kysyn katsoen kysyvästi molempia poikia vuorotellen.

"Rakas mä selitän sit kun ollaan mietitty tapeeks." Harry sanoo selaten puhelintaan.
Mikä juttu tämä on? Yhtäkkinen miettimistauko täysin puskista?

***

Saavumme kylpylähotellin autiolle pihalle ja kävelin hienoista ovista sisälle pitäen Harryn kädestä kiinni tiukasti. Harry kantoi laukkuani omansa lisäksi koska minulla oli toinen käsi vieläkin paketissa. Saame respasta huoneisiimme huonekortit. Viemme laukkumme huoneisiimme ja suuntasimme saman tien kylpylän puolelle. Molemmilla oli mukana uimapuku ja minulla oli myös muovipussi jonka laittaisin kipsikäteeni ettei se kastu.
Menin naisten pukuhuoneeseen ja Harry miesten. Riisuin vaatteeni ja sulloinne lukolliseen kaappiin. Avaimen pujotin nilkkani. Laitoin muovipussin käteeni ja laitoin hiuslenkin pussin suuaukolla estämään veden pääsyn sisälle. Kävelin suihkutiloihin uimapuku kädessä. Menin yhteen nurkkaan jossa oli vapaa suihku. Peseydyin pikaisesti ja laitoin uikkarit päälleni. Tunsin itseni taas harvinaisen läskiksi, eikä asiaa auttanut päälläni olevat bikinit.
Kaikesta huolimatta kävelin itsevarman näköisenä allasosastolle. Näin Harryn lastenaltaassa istumassa jossa oli n.30 senttiä vettä. Purskahdin jäätävän nauruun, niin että varmasti kaikki kuulivat.
Kävelin ja nauroin kippurassa samaan aikaa. Laattalattia oli märkä niinkuin saattoi olettaakkin ja pyllähdin siihen. Minua ei onneksi sattunut, joten nousin ylös ja kävelin rauhassa mutta nolona Harryn luokse joka oli noussut altaasta ja nauroi minulle hieman ja kuvitteli että en huomaa.

"Ei se nyt noin hauskaa ollut." Sanon kädet puuskassa esittäen vihaista.

"Oli se" kikkarapää sanoo edelleen hihittäen pienesti.

"Ei ainakaan yhtä hauskaa kun se että aikuinen mies istuu pienten lasten kahluualtaassa." Sanon ja suupieleni venyvät leveään hymyyn joka pakottaa minut nauramaan hiljaa.

Kävelemme "vahingossa" vesiliukumäkeä kohti. Se oli kummankin lemppari. Harry sanoi että laskee mäkeä ensin. Annoin hänen usko niin, mutta juuri kun hän oli lähdössä hyppään hänen syliinsä nauraen.

"Me ollaan ekoja laskijoita näköjään yhessä." Harry sanoo tympääntyneenä ja huvittuneena naurahtaen.

***

Lähdemme hotellille jossa meille olisi huone. Liam, Niall ja Louis menivät jo aikaisemmin hotellille. Menemme taksilla ja noudamme huonekortit respasta. Etsimme huonettamme iät ja ajat kunnes se löytyy ja asetumme taloksi.

Ilta kului lähinnä tv:tä katsoen Harryn kainalossa sohvalla. Lopulta menen pesemään hampaita ja Harry tulee perässäni. Lähden hetken päästä makuuhuoneeseen. Vaihdan päälleni ison valkoisen t-paidan. Kömmin sänkyyn omalle puolelleni ja Harry tuli sen jälkeen viereeni. Nukahdin samantien.

En tiedä kauanko ehdin nukkua kun havahduin pieneen valon pilkkeseen. Avaan silmäni Harryn huomaamatta. Pojalla on kädessään puhelin jonka näyttöön nään. Hän viestittelee jonkun jonka nimi hänen puhelimessaan on "Gem❤". En nähnyt viesteistä muuta kuin sen mitä Harry oli kirjoittamassa: "öitä rakas<3".

Tuon luettuani kyyneleet valuivat kuin Victorianputous ja juoksin ulos koko hotellihuoneesta tyyny ja peitto kainalossa. Menin ja koputin ihan hulluna Louiksen huoneen oveen. Poika tuli lopulta avaamaan todella väsyneen näköisenä. Hänen ilmeensä muuttui kun näki minut itkemässä oven takana. En sanonut yhtään mitään, juoksin sisälle. Menin sohvan luokse, asettelin tyynyn hyvin, menin makaamaan sohvalle ja vedin peiton päälleni niin että minua ei näkynyt ollenkaan. Kuulin kuinka ovi sulkeutui ja Louis käveli takaisin omaan sänkyynsä. Annon sen jälkeen kyyneleiden taas valua kunnolla. Koko sohva kastui, mutta en välittänyt. Nyyhkytän pienesti, jos olisin halunnut häiritä Louta niin olisin huutanut täyttä kurkkua itkun keskellä, mutta en.

Nukahdin lopulta katsottua kelloa puhelimestani jonka otin myös kiireessä mukaan. Kello oli 3.40 yöllä.

Herään aamulla pieneen kolinaan joka kuuluu ilmeisesti kylppäristä. Käännyn seläkkeni herättyäni ja napasin puhelimen sohvapöydältä. Kello oli tasan seitsemän aamuaikaan. Ilmoitukseni oli täynnä Harryn viestejä ja soittoja. Mitä sekin mulkku enään minulta haluaisi.
Annan Harryn miettiä asioita, joten en vastaa hänelle enää koskaa. Suljen viestiketjun ja pelaan Subway surfia. Louis tulee kylppäristä varovasti mahd. Vähällä äänellä.

"Oon kyl jo hereillä, kolistele ihan rauhassa."
Huudan sohvalta pojalle joka hymyilee minulle varovasti.

Jatkan peliäni intensiivisesti näyttöä katsoen. Jes saan enkkani rikki. Menen instagramiin ja katson feedin äkkiä läpi. Nousen istumaan sohvalle, nään kuvan Harrysta feediä selatessani. Kyyneleet valuvat väkisin poskilleni ja loppu ei näy. Suljen puhelimeni kokonaan ja paina leukani polviini. Katson valkoista seinää itkien ja kastelen samalla peittoni joka on edelleen jalkojeni päällä.
Kuulen askeleita takaani. Lopulta Lousi istuu viereeni ja silittää selkääni hellästi. En reagoi millään tavalla, jatkan vai kyyneleiden valuttamista poskilleni.

"Mikä on, miks tulit tänne keskellä yötä?" Poika kysyy extra varovaisesti ja hiljaa.

En reagoi vieläkään tai vastaa mitään.

"Harry vai?" Louis sanoo kysyvästi.

"Mmm" vastaan ja nyökkään varovaisesti. Painan silmäni kiinni märkään peittooni joka tulee koko ajan entistä märemmäksi.
Louis ei kysellyt enempää Harrysta, luojan kiitos.

"Tuutko aamupalalle?" Kuuluu huoneen toisesta päästä.

"Jos haet mulle paidan ja housut niin sit." Vastaan tympeästi.

Louis nyökkää ja lähtee. Hän palaa kohta kädessään mustat farkut sekä valkoinen t-paita.

"Tässä!" Poika sanoo iloisesti ja ojentaa ne minulle.

Otan ne häneltä mitään sanomatta kävelen vessaan yli-iso t-paita päälläni. Vaihdan ne ripeästi ja menen laittamaan kenkiä jalkaan, tajuan että juoksin yöllä tänne ilman kenkiä sukkasillani.

Lähdemme Loun kanssa huoneesta. Pysähdymme Harryn huoneen kohdalle. Avaan oven, nään pojan itkuiset kasvot keskellä huonetta. En sano mitään, nappaan vain lenkkarinin oven suusta ja paiskaan oven kiinni.

//

Word Count: 919