En tiedä mitä täytyisi tehdä. Varmaan pitäisi juosta, mutta siinä kohtaa Jungkook kyllä jätetään tähän.
Jaemin: On vissiin nautittu viinaa?
Jimin: Mitä sä haluat
Jaemin vain naurahti ja virnisti katsoen sukulaisensa olotilaa. Ei silmätkään edes pysy suorassa tai pää pystyssä.
Jaemin: Mä ehkä olisin toivonu puhua sun kanssa kahden mut luulen että tämä sinun...tukijoukko...on kanssani erimieltä
Hobi: Sata prosenttisesti
Jaemin: Joten mä puhun tässä. Pyydän anteeksi.
Jaemin pyytämässä...anteeksi. Hän on lyöny päänsä kunnolla johonkin ja kovaa kun tuollaista tulee sanomaan.
Katsoin Jaeminia ja sitten katsoin Hoseokia ihmeissäni. Nyt en usko lainkaan mitä hän suustaan laukoo.Jimin: Pyydät anteeksi?
Taehyung: Mistä lähtien sä olet pyydellyt anteeksi?
Jaemin: Tästä hetkestä. Mä oppisin paljon asioita nuorisovankilassa ja tässä mä nyt sitten oon
Hoseok: Tajuatko sä kuinka paljon mä ymmärrän tai pikemminki uskon sun sanoja tällä hetkellä
Jaemin ei vastannut mitään vai vilkaisi serkkuaan viellä kerran.
Jaemin: Teidän kannattais viedä toi petiin. Ei näytä kauheen hyvältä.
Jungkook: ...nooonaaaaa
Jaemin: Nimenomaan
Sitten hän kädet taskuissa lähti matkaansa.
Me taas lähdimme pikaisesti sisälle, ovet lukkoon ja varmistaen ettei hän tule takaisin jonkinlaisen väkijoukon kanssa ja tee massamurhaa...nyt meni liian yliajatteluksi.
Mutta se on Jaemin. Heh.Kello alkoi olla jo varmaankin vähän yli 12. Isä jätti viestin että on jäämässä treffikumppaninsa kanssa kämpilleen joten ollaankin koko yön keskenämme. Jungkook saatiin nukkumaan ja siellä se kuorsaakin huoneessani x-asennossa ja kuolaamassa sangollista minun sänkyyni. Pitikin vaihtaa lakanat muutenkin.
Minä, Hoseok ja Tae vain istuimme keittiön pöydässä ja miettisimme Jaeminia ja hänen anteeksi pyyntöä. Ehkä miettisimme vain että miksi hän pyytää anteeksi ja miksi nyt? Pitäisikö hänelle antaa anteeksi vai heilutammeko keskisormea ja haistatamme vitut hänelle?
Keittiö oli pitkän aikaan hiljainen. Kaikki olimme vain omissa ajatuksissamme.
Tunnelma oli jotenkin karmiva ja myös hyvin outo. Se ei ollut kireä mutta ei se ollut sellainen rauhallinen tai lempeäkään.Hoseok: Mun pääkoppa vaan vetää vuoristorataa.
Taehyung: Mä haluaisin nukkumaan mutta mä en tiedä saanko unta.
En kyllä saisi minäkään. Jaemin tietää missä asun. Mitäs jos nukkuessani hän murtautuu sisään ja tappaa meidät kaikki...taas yliajattelua Jimin.
Hoseok: Sama täällä, Jaemin tietää nyt missä ollaan. Mitäs jos hän hyökkää.
Taehyung: Vähän yliliioiteltua.
Hoseok: Kun kyse on Jaeministä niin pitää varautua kaikkeen.
Pian huoneeni ovi aukeaa ja hyvin rappean näköinen nuorimies käveli ohitsemme hitainta vauhtia ikinä vessaan. Luulis ettei hän varmaan juo tuon tilan jälkeen pitkään aikaan.
Hoseok: Ainakin se on hengissä.
BOOM
Pelästyimme kaikki ulkoolta tullutta isoa pamausta ja näämme hirvittävän näyn pihalla.
Hoseokin auto, tulessa.Ulkona vain kuului autojen varashälyttimien huuto ja ihmisten vilinä ihmetellen mitä oli käynyt.
Otin palosammuttimen ja lähdin sammuttamaan autoa, mutta en päässyt pitemmälle koska Tae otti hihastani kiinni.Taehyung: Jossain voi olla jotain nestettä viellä mistä se voi räjähtää uudelleen.
Soitimme hätäkeskukseen ja he tulivat onneksi nopeasti paikan päälle sammuttamaan auton tulesta.
Me tiesimme jo kuka oli tämän takana
"""""""""""
Ja tänne vielä tänään🙌
Hyvää yötä 🙌🙌
YOU ARE READING
ℙ𝕠𝕚𝕜𝕒 𝕁𝕒 𝕍𝕒𝕝𝕜𝕠𝕚𝕟𝕖𝕟 ℙ𝕚𝕒𝕟𝕠
FanfictionJimin oli kuin ketä tahansa oppilas, joka rakasti tanssimista, kavereitaan ja perhettään. Erään tanssitunnin jälkeen hän törmää ihmiseen kuka on ollut jollakin tapaa Jiminille todella tärkeä syvällä sydämessä ja tämä ihminen osaa soittaa valkoista...