One Shots// Blind Channel

Epätietoisuus

Tw:
Menkat on iso osa tätä lukua. Kukaan ei kyseenalaista tästä viel yhtää mitää.

Joonas:

Makoilin tyttöystäväni kanssa sohvalla, katsottiin elokuvia ja ei jaksettu muutenkaan lähteä tänään mihinkään, kun oli hieman kylmä ja sateinen päivä. Jossain kohtaa hän alkoi valittaa että häntä sattuu ala vatsaan, kysyin häneltä tietääkö mistä se johtuu. Tyttöystäväni Mimosa (keksitty nimi) oli hetken hiljaa ja sanoi menevänsä vessaan. Olin huolissani hänestä, en halua että häntä sattuu, haluan että hänellä on kaikki hyvin aina.

Hän tuli vessasta ja tuli viereeni, mä silittelin hänen hiuksiaan.

"Tiiäksä mistä toi maha kipu johtuu?" Kysyn.

"Tiiän.."

"Haluuksä kertoo mistä se johtuu?"

"Mul on menkat.."

"Voi muruuu, haluuksä et mä käyn ostaa kaupasta jotain?"

"Jos viittisit käydä hakee siteitä ja suklaata, ja sit jos sais sulta läheisyyttä ni se riittäis?"

"Joo mä kipasen kaupassa ni sit sen jälkee tuun antaa läheisyyttä" sanon hellästi.

"Moikka" sanon vielä ennekun lähdin ovesta ulos.

"Moikka.."

Mimosa:

Jäin yksin sohvalle makaamaan, siksi aikaa että Joonas käy kaupassa. Tunnen yhtäkkiä että mua sattuu ihan tosi paljon mahaa ja tuntuu että en kestä lopulta minulta alkaa valua kyyneliä. Millon Joonas tulee takas kotiin?

Sitten hetken päästä kuulen kun ovi avautuu ja sieltä tulee Joonas, olen iloinen meinaan minua sattuu edelleen suoraan sanoen ihan saatanasti.

"Moi!" Joonas huudahtaa

"Moi.." sanon

Joonas tuli luokseni ja huomaa että itken tai olen itkenyt.

"Hei kaikki ok?"
Pudistan päätäni. Joonas nostaa minut istumaan sohvalle ja halaa minua, minä halaan häntä tiukasti.

Pyydän että Joonas laskee minut makaamaan, mutta hän ehdottaa että menemme meidän sänkyyn siellä on meinaa enemmän tilaa makoilla kun meidän sohvalla.

Joonas:

Vein Mimosan sänkyymme, säikähdin kun hän itki kun tulin kotiin. Tällä hetkellä minäkin makaan sängyssä ja koitan olla hänen tukenaan ja antaa läheisyyttä.

Tuo oli minun sylissäni, mutta menee pois sylistäni ja menee mahdollisimman pieneen tilaan ja minä koitan auttaa, mutta en osaa. Minua ahdistaa etten osaa auttaa Mimosaa oikeastaan mitenkään.

Tuo tuli jossain vaiheessa takas syliini ja häntä ei sattunut enään niin paljoo onneksi.

"Anteeks ku en osaa auttaa melkeen mitenkään.." kuiskasin hiljaa tuon niskaan tuon lauseen.

"Hei rakas kato mua"
Katsoin Mimosaa silmiin.
"Sä autoit just niinku halusin, kävit kaupassa koska ite en pystynyt, olit mun lähellä ja pidit musta huolta se riittää mulle. Ei kukaan sen enempää menkka kipuihin voi auttaa"

Hymyilen tuolle ja tuon sanoille ja painan huuleni hänen huullileen.

***
Sanoja: 370

Kukaan ei kyseenalaista yhtään kiitos hei.