One Shots// Blind Channel

Oleksi

Olli:

Kävelen studiolle ihan normaalisti vähän myöhässä aikataulustani ja luultavasti sitten olen myöhässä treeneistä ja minulle vittuillaan en jaksa tätä enää kohta kauaa. Olin vihdoin studion ovella ja lähdin kapuamaan portaita ylös päin treenikämpän ovea ja sitten menin sisään. Jätin ulkovaatteet niille tarkoitetulle paikalle.

"Moro" kuuluu huuto studiolta.
"Moi" sanon takaisin.
Menen istumaan sohvalle ja katsomaan mitä muut tekevät.
"Matela taas puoli sekuntia myöhässä aijai" sanoo Joonas kiusoittelevasti.
"Oon mä kauemminki ollu myöhässä ja nyt sä valitat jostain puolesta minuutistä mitä vittua" selitän vihaisesti.

Minua alkaa itkettää ja Tommi onneksi sai Joonaksen hiljaiseksi. Minun oli pakko lähteä vessaan. Astuin vessaan sisään ja istahdin alas lattialle, aloin itkeä nyt kunnolla. Miksi minä en riitä? Miks mä oon tämmönen? Aloin itkeä entistä enemmän näille ajatuksilleni ja en saanut henkeä, minua ahdistaa haluan pois haluan kuolla. Minulle vittuillaan aina siitä että olen myöhässä toki kaikille muillekin mutta musta tuntuu että mulle vittuillaan kaikista eniten.

Ovelta kuuluu koputus. "Saanko tulla sinne?" Kuuluu oven takaa. Mietin hetken kunnes avasin oven lukon ja päästin Aleksin tänne seurakseni. Aleksi astui ovesta sisään ja laittoi oven takas lukkoon ja tuli istumaan lattialle viereeni.

"Onks sul kaikki okei?"

"No ei ku muuten vaa itkien istun vessan lattialla" sanoin sarkastisesti.

"Anteeks vähän väärä sanamuoto"

Olin hiljaa.

"No mikä sulla on?" Aleksi kysyy

Olin hiljaa.

"Hei olli" Aleksi huhuili minua.."ollii"

Olin hiljaa.

"Jos sä et haluu puhuu mulle ni kenelle?"

"Ei kukaan mua ymmärrä" sanon kuiskaten.

"Kerro, ni mä yritän ymmärtää"

Olin hiljaa ja pudistin päätä. Aleksi alkoi turhauttaa hiljaisuuteni.

"Entä jos mä kuolisin, ei kukaan välittäis.., pärjäisitte sillon hyvin keskenään" sanon kuiskaten.

"Ei, ei todellakaan pärjättäis!" Aleksi huudahtaa.

Katsoin eteeni, en välitännyt enää mistään. Nousin ylös. Aleksi seurasi minua tosin perässä, avasin vessan lukon astuin vessasta ulos ja kävelin huoneen ovelle missä jätkät olivat.

"Mä rakastan teitä, ihan vitun paljon, mun puhelimen muistiosta on jokaselle oma sivu ni lukekaa ne ite, ootte tärkeitä" sanottuani tuon lähdin juoksemaan, ulos ilman kenkiä, tosin Aleksi taisi seurata minua ja valittetavasti hän sai minut kiinni ja minä kaatusin asvaltille, aleksi seisoi minun vieressä.

"Et sää tappaa itteäs" Aleksi sopertaa itkien.

"Miksen muka?" kysyn taas kuiskaten

"Koska mä menettäisin mun elämän rakkauden, mä rakastan sua Olli Elias Matela, et sä voi jättää mua tälleen, sä särkisit mun sydämen, ja siinä vaiheessa hyppäisin mukana" Tuo sanoo itkuhuutaen ja siinä vaiheessa minunkin silmäni kostuvat. Olin noussut seisomaan ja menin halaamaan Aleksia, meillä kummallaakaan ei ollut kenkiä.

Meidät keskeyttää Joel ja Tommi.

"Hei olli voitko sä selittää mitä sä oikee selitit ja miks lähit vaan juoksee?" Kysyy Tommi.

"Käykö jos selitän studiolla kaikille yhtä aikaa?" Kysyn varovasti. Nuo nyökkää minulle myöntämisen merkiksi. Sanoin noille että voi lähteä jo, että tulemme Aleksin kanssa perässä. Sitten kun Tommia ja Joelia ei näy enää niin suutelen Aleksia huulille ja syvennän suudelmaa laittaen toisen käteni hänen niskan taakse ja toisen hänen poskelle, hän taas laittaa kätensä lantiolleni.

Suudelman jälkeen Aleksi kattoo minua ihmettelen. "Kyllä tajusit oikein mäkin rakastan sua Aleksi Matias Kaunisvesi, oon rakastanu sua jo liian pitkään ja vihdoin sain tunteeni kerrottua sulle" kerron hymyillen. Ja suutelimme Aleksin kanssa vielä kerran. Sen jälkeen lähdimme tuon kanssa kävelemään takaisin studiolle käsikädessä auringon laskiessa upeasti meidän takanamme.

***
Sanoja:524
Anteeks en oo nyt julkassu hetkeen shotteja, ei oo ollu motivaatiota/ideoita kirjottaa. Joten nyt yks pyyntö ehottakaa mulle shippei mist kirjottaa ni voitte saada näitä ehkä useammin :')