Yön Pimeässä

5 - Maailma

Jimi: Olitko sä tulossa huomenna Millalle?

Miksi Jimi laittaa mulle viestiä? Ja miten se tietää että olen tulossa Millan bileisiin?

Sinä: Taisinhan mä lupautua
sinne tulemaan

Jimi: Hyvä no sitte nähään siellä

Sinä: Mistä sä tiesit että mä oon
tulossa sinne?

Jimi: Ei ollu vaikee arvata, sinne tulee koko kylä

Sinä: Niimpä tietysti

Miksi Jimiä kiinnostaa olenko minä tulossa niihin bileisiin?

Koko tämä keskustelu on jotenkin absurdi, joten päätän sulkea puhelimen kun Jimiltä ei kuulu mitään vastausta enää. Istun koulupöydän ääressä kyseenalaistamassa juuri käymääni keskustelua.

*

Perjantaina saan vihdoin läppärini koululta. Se on ihan upouusi ja en todellakaan osaa käyttää sitä, vaikka Juha yrittää selittää minulle kuinka sitä käytetään. Siinä on joku oma järjestelmä josta on pitänyt tehdä mahdollisimman vaikeasti käytettävä.

Perjantain tunnit lipuvat hitaasti ja meinaan nukahtaa jokaikisellä niistä. Venla höpöttää koko päivän Millan bileistä. Olemme sopineet että Aarni hakee minut ja Venlan meiltä, jonne Venla tulee jo aikaisemmin. Venla sanoi että haluaa nähdä millaisessa linnassa minä asun.

Menemme siis koulun jälkeen Venlan kanssa meille. Venla höpöttää aina tosi paljon, mutta ehkä se on ihan hyvä, koska en itse ole kuitenkaan paras pitämään keskustelua yllä.

"Siis täähän on ihan sika kalliin näkönen kämppä!" Venla huudahtaa kun pääsemme kotini kohdalle. Isä näyttää olevan jo kotona.

"Joo no isää ei tainnut hirveästi kiinnostaa miten paljon erotutaan joukosta" sanon ja avaan etuoven avaimella ja päästän Venlan sisälle.

"No ei kai siinä mitään jos rahaa löytyy" Venla tokaisee ja asettelee kenkänsä kenkätelineeseen.

Ohjastan Venlan minun huoneeseeni joka eroaa hieman talon muusta sisustuksesta. Venla istuutuu koulupöytäni ääreen ja laskee reppunsa lattialle.

"Elikkä Aarni hakee meidät ehkä tunnin päästä. Mitä sä muuten meinasit pukea?" hän kysyy ja selailee jotain kännykästään.

"En oo kyllä vielä miettiny niin pitkälle" sanon ja istun sängylleni.

"Älä viiti! Sittenhän mä tulin just oikeeseen aikaan!" Venla hihkaisee ja katsoo minua mietteliäästi.

"Santtu ei koskaan anna mun valita sille vaatteita niin sä et kyllä nyt voi kieltäytyä" hän vielä sanoo ja alkaa penkomaan minun vaatekaappiani.

"Mikä tää sun ja Santun juttu ees on? Ootteks te niinku yhessä tai jotain sitä rataa?" sanon ajatukseni ääneen.

"No siis, mä en oo itekkään oikeestaan ihan varma. Se tekee kaikesta vähän epäselvää kun se välillä on ihan kiinni mussa ja välillä sanoo miten me ollaan parhaita kavereita" Venla selittää ja noukkii kaapista vaatekappaleita.