Alpha's babydoll

Vaistot ja salaiset suudelmat

Esmei*

Loppuviikko tulee olemaan raskas sillä on täysikuu, se saa lauman ihan sekaisin, tiedättehän vaistot ovat herkemmät ja suden luonto tulee esiin, niin ja tietysti halut, täysikuu on paras aika merkata kumppani jossei sitä ole viälä tehnyt ja siksi minua pelottikin. Mitä jos Alexander ei pysty pitämään suttaan kurissa ja merkkaa minut ilman suostumustai. "Mikä mietityttää noin paljon pikkuinen?" Katsahdin Alexanderia päin ja mietin pitäisikö minun mainita huonot ajatukset liittyen täysikuuhun.

*Keskustelu jatkuu Es=Esmei ja Al=Alexander merkinnöillä*

Es: mietin vain täysikuuta.

Al: Mitä miettimistä siinä on?

Es: Tiedäthän kun vaistot ja kaikki on kaksikertaa voimakkaammat, ja olet jo valmiiksi alffa.

Alexanderin katse näytti jotenkin mietteliäältä ennenkuin avasi taas suunsa.

Al: Jos pelkäät että tekisin jotain ilman suostumustasi niin voit unohtaa sen pelon heti, sanoinhan jo että merkkaan sinut vasta kun olet siihen itse valmis.

Es: Tiedän mut-

Al: hys pikkuinen, mitään pahaa ei tapahdu. Menen tekemään paperitöitä, tuletko mukaan?

Nyökkäsin päätä ja lähdimme Alexanderin kanssa hänen toimistoonsa.

~
Katselin Alexanderin toimistossa olevia kuvia, monissa oli yksi sama mies. "Kuka tuo on? " Alexander nosti katseensa papereistaan ja vilkuili hetken osoittamaani kuvaa.

Al: Ei kukaan tärkeä, pikkuinen.

Es: Tahdon tietää silti.

Al: kerron joskus toiste. Tule tänne.
Alexander taputti syliään ja poskeni lehahtivat punaisiksi.
Astelin Alexanderin eteen ja kun minulla kesti liian kauan istahtaa alas niin Alexander nappasi minut itse syliinsä. Hän piilotti kasvonsa vasten kaulaa, hän haisteli ominaistuoksuani, se auttaa stressiin. Hän silitti minua hellästi toisesta reidestä. Nojasin enemmän Alexanderin rintaa vasten ja oloni oli turvallinen sekä rakastettu. Haistoin jotain uutta, maskuliininen haju sekoitettuna suklaaseen... Se oli taivaallinen tuoksu. 'Haistamme viimein kumppanin' Ezidi riemuitsi pääni sisällä. Siirryin paremmin Alexanderin syliin, nyt ollen tämän sylissä hajareisin, haistellen tämän kaulaa. Tuoksu vain voimistui, tuntui että Ezidi yritti päästä väkisin esiin. 'Merkataan kumppani nyt heti' pudistin päätäni, katsoin Alexanderin silmiin "haistan ominaistuoksusi" Alexander otti minut tiukemmin syleilyynsä, silitti peukalolla poskeani sekä katsoi minua hyvin intiimisti silmiin. "Täysikuu taisi auttaa vaistojesi palaamista nopeammin, pikkuinen", hymyilin hellästi hänelle takaisin ja laskin kasvoni takaisin hänen kaulalleen.

Jouduin kyllä miltei, heti nostamaan katseeni takaisin, sillä ovelta kuului hento koputus. "sisään" mietin miten pienen sanan kumppanini sanoi ja sai sen silti kuulostamaan niin hyvältä. Ovesta asteli sama punapää joka oli silloin laumalääkärin tykönä aijemmin, Ezidi alkoi heti murista päänisisällä kun muistelin miten hän oli yrittänyt keikistellä kumppanini edessä.

"Ai et olekkaan yksin" Lisa sanoi sen suustaan kuin lapsi joka ei ollutkaan saanut tikkaria kaupasta. 'Miksi hän tahtoo nähdä kumppanini kaksin' yhdyin Ezidin mietteisiin, mustasukkaisuus alkoi viiltää mieltäni.

"Onko sinulla jotain tärkeää kerrottavaa Lisa, jos ei niin ole hyvä ja poistu" Lisa katsoi Alexanderiin pettyneesti "Ajattelin vain että olisimme voineet jatkaa sitä mihin viimeksi jäimme, alffa"
Katsoin Alexanderiin nyt jo vihaisena, mitä heiltä oli jäänyt kesken?

"HÄIVY" Alexander sanoi sen äänellä joka sai minut laittamaan pääni alas, hän käytti alffan käskyä. Eli käskyä millä saa laitettua tavis sudet omalle paikalleen, en pitänyt siitä ideasta. Mutta pidin näystä edessäni, eli Lisan poistumassa huoneesta. "Mitä hän meinasi keskeneräisillä asioilla?"  "hän halusi saada eilen tahtonsa läpi, mutten suostunut joten se jäi ilmeisesti hänen mielestään epäselväksi" "mitä hän halusi?"  Tarkkailin Alexanderin kasvoja joista ehkä näkisin valheen merkkejä. "Hän halusi vain uuden aseman itselleen" Alexander puhui totta mutta hän näytti siltä kuin olisi jättänyt jotain kertomatta.

~
Alexander teki vieläkin töitä vaikka itse olinkin lähtenyt toimistolta jo jokin aika sitten, olin katsellut elokuvaa yläkerrassa, päätin kuitenkin mennä hakemaan keittiöstä vettä itselleni. Astelin rappuset alas ja menin keittiöön, avasin astiakaapin ja otin sieltä lasin, juuri kun olin ottamassa suullista vedestäni tunsin käden olkapäälläni. Käännyin katsomaan vain saadakseni nähdä Lisan vihaisen katseen.

*Keksutelu jatkuu taas merkinnöillä Es=Esmei ja Li=Lisa*

Es: Mitä tahdot?

Li: Tahdon että jätät alffan rauhaan hän on minun.

Es: Alexander on minun kumppanini, joten ainoa jonka tätyy hänet jättää rauhaan olet sinä.

Li: Alexander on jo luvannut merkata minut, hän tekee minusta lunansa.

Es: Miksen sitten näe merkkiä niskassasi jos hän kerta lupasi laittaa sen siihen, älä yritä valehdella minulle.

Lisa katsoi minua vihaisesti silmiin, hän näytti siltä että voisi hyökätä kimppuuni minä hetkenä hyvänsä.

Li: Olin hänen tyttöystävänsä jo ennenkuin tulit kuvioihin, luuletko tosiaan että hän valitsee kaltaisesi heikon piskin lunakseen?

Lisa naurahti ivallisesti minulle.

Es: Hän valitsi minut, et ole Alexanderille enään mitään muuta kuin unohdettu menneisyys.

Li: Miksi hän sitten antoi minun suudella häntä eilen?

Alexander käveli keittiöön ja hämmentyi nähdessään kireän tunnelman. Lisa lähti keittiöstä samalla hipaisten Alexanderin kättä.

Es: Olet hirveä, miten voit tehdä minulle niin?

Al: Mitä tein?

Naurahdin ironisesti Alexanderin kommentille kunnes laitoin naamalleni murhaavan katseen.

Es: Suutelit eilen Lisan kanssa, alkoiko vanha suola janottamaan vai miksi aloit suudella exäsi kanssa...
Vihaan sinua.

Silmäni, alkoivat kostua ja Alexander yritti sanoa jotain, mutten jäänyt kuuntelemaan enempää valheita.