Luku 5

145 9 4
                                    

*Kathin näkökulma*

Heräsin todella, todella kirkkaaseen valoon. Siristin silmiäni ja katselin ympärilleni. Hetken päästä huomasin kuitenkin makaavani sairaalassa. Shit mutisin hiljaa. Katseeni vaelteli ympäri huonetta uudestaan, silloin sen huomasin. Ashton istui tuolissa sänkyni vieressä ja nukkui, todella epämukavassa asennossa. Tai siltä se ainakin näytti, hänen päänsä roikkui taaksepäin ja hän oli vain puoliksi istumassa. Toinen käsi sylissä ja toinen roikkui tuolin reunalta. Mietin hetken herättisinkö hänet, mutten viitsinyt joten tyydyin vain katselemaan häntä. Pian minuakin alkoi väsyttää joten suljin silmäni. Uni ei kuitenkaan koskaan tullut sillä mielessäni pyöri vain Zack. Mitähän hän oli tehnyt? Hakannut minut? Huokaisin ja käänsin katseeni Ashtoniin joka vain pyörähti toiselle kyjelleen nukkumaan. "Ashton..." kuiskasin muttei tuo herännyt. "Ashton." melkein huusin. Ash säpsähti hereille. Hän paranteli asentoansa tuolissa. Avasin suuni mutta en saanut sanoja tulemaan ulos. Yksinäinen kyynel vierähti poskelleni ja avasin suuni uudestaan. "Oon pahoillani siitä että tulin takasin. Ymmärrän kyllä ettet kaipaa mua enää elämääs mutta halusin nähdä sut uudestaan. Mulla oli oikeesti hirvee ikävä sua ja en halua sulle mitään pahaa joten kun pääsen täältä, lähen nii sun ei tarvii enää kestää mua." sanoin kaiken hyvin hiljaa, mutta niin että Ashton kuitenkin kuuli. "Älä. Älä mee uudestaan. En kestä menettää sua enää, oot mulle liian tärkee. Ole niin kiltti ja jää." Ashton suorastaan rukoili. "En tarkottanu mitään niistä sanoista joita aikasemmin sanoin, olin sillon vaa nii vihanen. Tosin eniten oon vihanen Zackille joka kohteli sua niin huonosti. Jos se ei olis hakannu sua henkihieveriin et olis nyt tässä. Mä vannon että kun mä saan sen tyypin käsiini se on niin done. Oon tosi pahoillani kaikesta. Anteeks" hän jatkoi ja minä kuuntelin häntä ehkä hieman surun ja vihan sekaisin tuntein. Olin vihainen Zackille ja surullinen siitä mitä Ashton oli joutunut kestämään. Muutama kyynel valui poskelleni ja Ashton pyyhki ne pois hellästi kämmenellään. Pian kasvojemme välissä oli enää muutama sentti. Tunsin hänen hengityksensä, tunsin kuinka hänen pehmeät huulensa painautuivat omilleni. Vastasin tuon suudelmaan.

Istuin Ashtonin sängyllä todella väsyneenä. Ashton itse touhusi jotain tietokoneellaan. Nousin ja kävelin hänen luokseen. "Ai huomenta!" hän totesi erittäin pirteänä. "Ashton tuu takas nukkumaan kello on vasta viis." sanoin hiljaa ja äänestäni varmasti kuulsi väsymys. Ashton laittoi läppärinsä kannen alas ja hyppäsi takaisin sänkyyn. Kömmin hänen viereensä ja vedin peiton päällemme. Unta en taaskaan saanut. Ajattelin vain tuota suudelmaa eiliseltä. Ajattelin sitä ihanaa tunnetta kun tuo oli katsonut silmiini ja olimme suudelleet. En vain kertakaikkiaan saanut sitä pois mielestäni. Käännyin toiselle kyljelleni kasvot Ashia kohti. Hänkin vain tuijotti minua suoraan silmiin. Kasvojemme välissä oli jälleen vain muutama sentti. Suutelimme pitkään, mutta pian aloimme nukkumaan.

Heräsin alakerrasta kuuluvaan hiljaiseen kiroiluun. Nousin istumaan sängylle ja huomion ettei Ashton ollut enää nukkumassa vierressäni. Vaihdoin vaatteet ja lähdin alakertaan. "Huomenta!" Michael melkein huusi tullessaan minua vastaan portaissa. Mutisin jotain ja jatkoin matkaani keittiöön. Luke ja Ashton jauhojen peitossa ja kananmunia rikkinäisinä lattialla. Täysi katastrofi. "Mitä ihmettä te teette?" katsoin noita vakavana. Luke aloitti selittelemään jotain epämääräistä ja poistui nopeasti keittiöstä. Oletin että hän meni siistiytymään. "No sä varmaan voisit kertoo mitä ihmettä täällä tapahtuu?" katsoin kysyvästi Ashia joka vain seisoi paikoillaan nolostuneena katse kengissään. Tuo vain mutisi jotain. Pudistin päätäni ja aloin siivota sotkua. Ashton yritti auttaa mutta lähetin hänet siistiytymään.

Hörppäsin kahviani ja juttelin niitänäitä Calumin kanssa. Ashton tuli yläkerrasta ja toi läppärin mukanansa. "Olit yllättävän nopee, sulla ei menny kun kakskymmentä minuuttia suihkussa." sanoin mutta Ashton vain katsoi minua hieman surullisena. "Mikä on?" kysyin ja sain Caluminkin kiinnittämään huomionsa Ashtoniin. "Ei mikään. Missä Michael on?" hän kysyi nopeasti ja vilkaisi olohuoneeseen. "Ne lähti hetki sitten. Oliko jotain tärkeetä? Soita vaikka sille kyllä se vastaa." Calum sanoi, mutta me kaikki tiesimme ettei Michael vastannut melkein ikinä puhelimeensa. Ashton vain istui viereemme sohvalle ja avasi läppärinsä. Nousin Calumin vierestä ja lähdin yläkertaan. Pian tulin takaisin puhelimeni kanssa. Näppäilin Michaelille viestin jossa pyysi tuota soittamaan minulle tai Ashtonille heti kun huomaisi tämän viestin. Lähetin viestin myös Lukelle, pyysin häntä sanomaan Michaelille että katsoisi puhelintaan jos näkisi häntä. Avasin kameran ja istuin Ashtonin ja Calumin väliin. "Selfie." sanoin pojille joka sai heidät poseeraamaan kännykälleni. Nappasin kuvan ja julkaisin sen instagramiin. Calum vain virnisti ja lähti keittiöön hakemaan jotain juotavaa. Katselin Ashtonia joka selaili minun instagramiani kännykällään. "Voinko lainata sun läppäriäs?" kysyin Ashilta, tuo käänsi katseensa minuun. "Tottakaki saat lainata sitä." hän sanoi ja otti sen sohvapöydältä, ojentaen sen minulle. Avasin sen ja selailin hetken nettisivuja. "Miks ihmeessä sä etsit asuntoa?" kuulin Calumin kysyvän vierestäni. Kirosin mielessäni ja huokaisin. Nostin katseeni Calumiin, mutta tuo alkoi katsomaan televisiota. "Niin miks?" nyt puolestaan Ashton kysyi. Hän kuulosti järkyttyneeltä. "No enhän mä voi sun nurkissa ikuisuuksiin maleksia. Tarviit omaa rauhaa ja mä vaa vien sitä sulta." totesin ja jatkoin etsintöjäni. Ashton painoi läppärin kannen kiinni ja pakotti minut katsomaan itseään silmiin. Käänsin katseeni pois. "Etkö sä haluu asua mun kanssa?" hän kysyi, mutten vastannut, yritin vain kiinnittää huomioni televisioon. "Etkö sä halua..." Ashton oli aikeissa toistaa kysymyksensä mutta minä hiljensin hänet suudelmalla. "Tottakai haluan!" sanoin, tai melkeinpä huusin, saaden jälleen Calumin huomion kiinnittymään meihin. "Seurusteletteko te?" Calum kysyi, ja vilkaisin Ashtoniin. "Joo kyllä me seurustellaan." sanoin, ja Ashton suukotti poskeani. Calum nyökkäsi ja käänsi katseensa takaisin telvisioon. Minä puolestani käperryin kiinni Ashtoniin joka alkoi silittelemään selkääni. Kaikki oli täydellistä...



Flowers ~Ashton Irwin~finnishWhere stories live. Discover now