Flowers ~Ashton Irwin~finnish

Luku 12

*Kathin näkökulma*

Oli kulunut jo monta päivää siitä kun viimeksi puhuin kunnolla kenenkään kanssa. Tälläkin hetkellä istuin vain yksikseni terassin rappusilla kahvimuki kädessäni, katsellen jonnekkin, oikeastaan näkemättä mitään. Ajattelin vain Ashtonia. Tiedän että hän tulee pääsemään yli minusta nopeasti, mutta itsestäni en olisi niin varma. Rakastan häntä todella paljon. Huokaisin, kun puhelimeni alkoi jälleen soimaan. Kahden viime päivän aikana Calum on soitellut minulle paljon. Liian monta kertaa, hän ei jätä minua rauhaan. Hän kokoajan tekstaa minulle. Ärsyttävää oikeastaan. Olen vähän väliä käskenyt jättää minut rauhaan, mutta kuinka ollakkaan toiveeni ei ole vielä toteutunut. Tekstasin jälleen tuolle viestin, jossa käskin jättää minut rauhaan. Hän kuitenkin jatkoi viesteillä pommittamistaan ja jotenkin päädyin keskustelemaan kaikesta hänen kanssaan.

Muutaman kymmenen minuutin jälkeen laskin puhelimeni kahvimukini viereen pöydälle. Otin vuorostaan kahvimukin käteeni ja hörppäsin kahviani. Kylmää. Laskin mukin takaisin  viereeni rappuselle, josta olin sen ottanutkin. Otin taas puhelimeni käteen, mutta en kuitenkaan tehnyt sillä mitään hetkeen.(:D) Laskin sen takaisin vilkaistuani siitä kelloa. Tuijotin vain jonkin aikaa sateeseen, katsellen pisaroiden tippumista puiden oksilta ja taivaalta. Vilkaisin tummia pilviä taivaalla. Kovaa sadetta oli luvattu kokopäiväksi. Epäilin että sade saattaisi jopa muuttua jossain vaiheessa myrskyksi. Nytkin jo tuuli aika kovasti sateen lisäksi. Kylmyys iski, kun alkoi tuulla vain entistäkin enemmän, mutta en halunnut mennä takaisin sisälle. Päätin istua tuossa vielä niin pitkään kuin pystyisin ja vasta pakon edessä menisin sisälle. Nythän sen keksin. Tämä päivä olisi hyvä kuluttaa ostoksilla. Niinpä siis päätin lähteä kaupungille. Nyt vain pitäisi ensin kohdata Ashton. Olen vältellyt häntä parhaani mukaan. Nousin ylös ja nappasin kännykkäni sekä kahvikuppini mukaani. Etsin puhelimestani Calumin yhteystiedot ja soitin hänelle, matkallani keittiöön. Sovin että menisin tuon kanssa ostoksille muutamaksi tunniksi ja yöpyisin sitten hänen luonansa. Aioimme pitää hauskaa, tai no tuo aikoi saada minut pitämään hauskaa ja unohtamaan kaiken mitä nyt oli tapahtunut. Ihmettelen suuresti miten Calum pystyy kokoajan olemaan niin iloinen.

Juotuani lasin vettä keittiössä ja napattuani omenan mukaani, lähdin eteiseen. Sain kengät jalkaani ja vedin takkiani päälleni kun Ashton ilmestyi portaikkoon. "Mihin sä meet?" kuului kysymys tuon suusta. Kerroin hänelle meneväni ulos Calumin kanssa ja hän taisi ymmärtää väärin, sillä näytti loukkaantuneelta. "Ei siis treffeille." sanoin ja Ashton alkoi hieman hymyilemään. "Okei, pidä hauskaa. Ja kerro sit heti jos se yrittää jotain." Ashton sanoi ja nyökkäsin. Mainitsin myös lähtiessäni vielä meneväni hänelle yökyläilemään ja nyt vuorostaan Ashton nyökkäsi. Minusta ja Calumista oli tullut paremmat kaverit kuin minusta ja muista pojista. Kerrankin minulla oli hyvä kaveri. Siis olihan minulla ollut vaikka kuinka paljon kavereita, mutta heitä ei ikinä kiinnostanut mikään, joten enpäs heillekkään viitsisi soitella ja pyydellä ostoksille. Nyt kuitenkin kun minulla oli kaveri, jota vielä kiinnostikin joku asia, aioin ottaa siitä kaiken hyödyn irti.

*Ashtonin näkökulma*

Naputtelin kännykälläni Michaelille viestiä, jossa pyysin häntä tulemaan tänne. Halusin puhua hänen kanssaan, siitä mitä hän oli sanonut Kathille. Oli hänen syytänsä että Kath oli ollut outo viimepäivinä. Varmastikkin joku mitä Michael oli sanonut vaivasi Kathia. Nyt aioin puhua kokojutun selväksi ensin Michaelin kanssa, ja sitten Kathin kanssa.

Oli kulunut nyt noin 20 minuuttia siitä kun Kath lähti ja minulla oli jo ikävä häntä. Talossa oli niin hiljaista, jos Kath olis täällä hän puuhaisi kokoajan jotain. Lukuunottamatta muutamaa viimepäivää, kun hän on vain vetäytynyt enemmän omaan rauhaansa. Voisinhan tosin suunnitella jonkinmoisen yllätyksen hänelle, jonkin josta hän varmasti ilahtuisi. Kirjasin muutamia ideoita ylös, ja seuraavaksi aloin suunnitella mitä ideoistani käyttäisin. Tekstasin Calumille ja kysyin häneltä ideaa jota voisin käyttää, hän kun sattui olemaan Kathin läheisin ystävä. Ainakin niin olin ymmärtänyt. He olivat yhdessä todella usein, puhuivat usein puhelimessakin. No mitä vain mikä tekee Kathin onnelliseksi. Nyt olisi kuitenkin aika alkaa valmistelemaan yllätystäni.

*Kathin näkökulma*

Istuimme kahvilassa ja Calum selitti hirveästi jotakin, en vain taaskaan pystynyt keskittymään. Pyörittelin vain lusikkaa mukissani. Pian huomasin kuitenkin Calumin heiluttelevan kättänsä naamani edessä. "Häh?" kysyin ihmeissäni ja tuo naurahti turhautuneesti. "Voinen olettaa ettet kuunnellu mua sitten yhtään äsken?" hän esitti kysymyksen ja minä nyökkäsin hieman. "En vaan osaa keskittyy mihinkään muuhun ku mietin vaan että pitäiskö mun muuttaa pois Ashtonin luota. Hankkia oma kämppä ja yrittää muutenkin kursii elämää kokoon, ilman kenenkään apua." sanoin hiljaa ja laskin taas katseeni mukiini, jossa oli enää pohjalla hieman kahvia jäljellä, ja sekin oli jo luultavasti jäähtynyt. Tiesin kuitenkin Calumin tuijottavan minua ja en halunnut joutua kohtaamaan hänen murhaavaa katsettaan. "Tää johtuu Michaelista eikös johdukkin?" hän sanoi ja pyysi sen jälkeen minua kohottamaan katseeni ja vastaamaan rehellisesti. Nyökkäsin jälleen ja pysyin hetken hiljaa, mutta, kun Calum oli aloittamassa puhumaan vaihdoin aihetta ja pyysin että hän jättäisi asian sikseen. En juuri nyt halunnut joutua selittelemään sitä sen enempää, voisimme puhua siitä vielä myöhemminkin.

Update: Jatkuu vielä :D