Luku 7

140 12 2
                                    

*Ashtonin näkökulma*

Suukotin pikaisesti Kathin poskea ja suuntasin keittiöön. Etsin itselleni kaapista lasia mutten sitä löytänyt. Katselin pöydälle jossa oli ainakin kymmenkunta lasia kaikki selvästi likaisia, niistä oli juotu mehua sun muita juomia. "Pojat nyt tänne!" huusin ja odottelin heidän ilmestyvän keittiöön. Pian he ilmestyivät keittiön ovensuuhun. "Miks te ootta juonu mun kaikista laseista? Mistäs oletatte mun ja Kathin juovan?" kysyin noilta mutta he vain tuijottivat minua. "Ainahan te voitte juoda kahvimukeista." Calum sanoi ja Luke pidätteli selvästi naurua. Kath ilmeistyi poikien viereen ja näytti hölmistyneeltä. "Mitäs täällä on meneillään?" hän kysyi ja tuli seisomaan viereeni. "Noi urpot tekee liikaa tiskiä." sanoin ja silloin Luke repesi nauruun. Katsoin tuota vain pudistellen päätäni. "No eiköhän ne ymmärtäny nyt että ne käyttää vaan yhtä mukia eikä ota kokoajan uutta." Kath sanoi ja alkoi lastaamaan laseja tiskikoneeseen. "Ei sun tarvi niitä laittaa ku noi jätkät vois tehä sen ku tää niitten syytäki on." sanoin nopeasti ja Luke vain pudisteli päätänsä. "Tehköön jos haluaa." tuo huikkasi ennekuin katosi takaisin olohuoneeseen. Hymähdin ja nappasin kaksi lasia pöydältä, laittaen ne tiskikoneeseen. Laitoin tiskikoneen päälle ja otin kaapista kahvimukin. "Ei näistä voi juoda mehua." huokaisin ja laskin mukin pöydälle. "No juodaan sitten kahvia?" Kath otti itselleenkin mukin kaapista ja laittoi kahvin tippumaan. Huokaisin uudestaan ja istuin pöydän ääreen. "C'mon mikä on?" tuo kysyi mutta pysyin vaiti. Hän kaatoi meille kahvit ja istui minua vastapäätä pöydän ääreen. Hörppäsin kahvistani ja katselin pöydän pintaa. "Nyt puhut mulle. Jotenki musta tuntuu että mä aiheutan sulle ongelmia." tuo sanoi ja nostin salamana katseeni suoraan hänen silmiinsä. "Ei se susta johdu. Mua vaan ärsyttää toi tapa miten noi urpot sua kohtelee. Plus olisin halunnu juoda mehua lasista, mutta ne kaikki on tiskissä." valitin hiljaa. "Oikeesti? Oot vihanen noille tavasta jolla ne kohtelee mua? Mitä hittoo? Oot ihan outo ihminen, ku et nää että ne kohtelee mua tosi hyvin." Kath sanoi ja kulautti melkein kaiken kahvin alas kurkustaan. Tuijotin tuota hieman hämilläni ja join kahvini loppuun. "Ok, me ollaa tosi outoja." sanoin naurahtaen. Kath vain nyökkäsi naurahtaen.

Nousin pöydästä ja vein mukini tiskipöydälle kiittäen Kathia kahvista. Lähdin olohuoneeseen ja odotin että pojat tekisivät tilaa sohvalle. He eivät kuitenkaan liikkuneet mihinkään joten istuin nojatuoliin. "Hei jätkät miks te ootte aina täälä? Teillä on omatkin kämpät ja haluisin joskus omaa aikaa." sanoin mutteivat nuo tietenkään peliltään ehtineet minua kuunnella. Kävelin pistorasian luokse ja nyppäisin johdon irti. Televisio ja pleikkari pimenivät ja sain paljon vihaisia katseita. "Miks sä noin teit? Meillä oli peli kesken ja näit sen kyllä!" Calum huusi ja Luke vain nyökytteli vieressä. Michael vain heitti ohjaimen pöydälle ja murjotti. "Nyt sitten kaikki kuuntelette mua! Teillä on omatkin kämpät nii painukaa välillä sinnekki älkääkä aina olko täälä! En jaksa teitä ku te vaa teette mulle ja Kathille lisää hommia." sanoin tiukkaan äänensävyyn ja Calum selvästi pelästyi. Miksiköhän? Luke vain mutisi jotain ja katosi Michael perässään eteiseen ja siitä hetken kuluttua ulos. "Calum miks sä pelästyit? Enhän mä muutaku valittanu sulle ja noille muille." sanoin ja vastausta ei hetkeen kuulunut, ja kun Calum vihdoin avasi suunsa Kath tuli vierelleni. "No sä vaan rageet kaikille kokoajan. Ei tunnu kivalta ku me nyt aateltiin että oot ollu jo ihan tarpeeks yksin ton naikkoseskaa, mutta ei ilmeisesti oltu oikeessa. Ehkä sä et sit kaipaa meitä tänne enää." Calum sanoi nopeasti ja nousi sohvalta. "Enhän mä nyt sitä tarkottanu. Tarkotin vaa että voisitte välillä olla omassakin kotonanne ja sit kun ootte täällä ni ette tekis ihan hirveeti pyykkiä ja tiskiä kokoajan. Tottakai te täällä saatte olla, kunhan annatte meille ja mulle aina välillä omaa aikaa." sanoin saaden Calumin ilmeen vaihtumaan mietteliääksi. "Ok, mut meen hakee noi pojat takas sisälle ja selitän niille tän jutun." tuo sanoi ja katosi pian olohuoneesta. "Hommista puheenollen mun pitää mennä pyykkään." sanoin ja kävelin kodinhoitohuoneeseen.

"Jessus ku pyykkääminen on rankkaa puuhaa." totesin Michaelille ja Kathille. Kath vain alkoi nauramaan ja Michael pyöräytteli silmiään. Silittelin sormillani hitaasti Kathin käsivartta ja mietin rakastiko hän minua oikeasti, tarkoittiko hän aiempia sanojaan. Suljin silmäni ja otin rennomman asennon sohvalla. "Et kyllä siihen nuku." ilmeisesti Kath sanoi ja pian joku kutitti minua. Tai yritti ainakin. Avasin silmäni ja katsoin Lukea 'et oo tosissas' ilmeellä. Tuo siirtyi istumaan viereeni sohvalle tehtyäni hänelle tilaa. "Hei muuten Ashton mä löysin yhen paikan johon haluisin töihin ja lähetin jo hakemuksen sinne." Kath totesi ja minä vain tuijotin häntä hölmistyneenä. "Miks sä töihin haluisit mennä? Ei sun tarvi jos et välttämättä haluu. Kyllähän sä voit vaan chillailla tääl." vastasin tuolle ja nostin jalkani sohvalle ja nojasin polviini. "Näytät ihan tytöltä." Luke sanoi ja minä potkaisin häntä kylkeen. Kath selvästi punnitsi sanojani mutta alkoi pian pudistella päätään. "Eikun kyllä mä haluan mennä töihin." hän sanoi ja minä vain nyökkäsin pikkuisen. Onneks meillä ei oo kiertuetta vielä hetkeen ajattelin itsekseni, mutta joku keskeytti ajatukseni tunkemalla jotain kylmää paitani sisään. Nostin paitaani jolloin jääpala putosi lattialle. "Hyvä yritys Cal ja Luke mut ette onnistunu." totesin rauhallisella äänensävyllä ja sain Kathin tuijottamaan minua kummallisesti. "Mitä?" kysyin mutta tuo pudisti päätään. "Ei mitään muutaku että mennäänkös jo nukkuun? Kellokin on jo yli kakstoista." kuuluivat sanat tuon suusta.Minä nousin ylös sohvalta. "Mennää vaa, ja te urpot ette sitten riehu täälä, ettekä valvo liian pitkään." sanoin ja autoin Kathin ylös sohvalta. En päästänyt irti tuon kädestä, jatkoin vain matkaani kohti yläkertaa. "Sattuuko sun kätees?" kysyin portaikossa, meinaten samalla kaatua , sillä olin keskittynyt liikaa puhumiseen. "Ei enää." kuului hiljainen vastaus.

Se olis sit sellasta taas vaihteeks

Tässä olis sitten surkee luku ja joo tää tarina on ihan kuusesta kuten todettu. En varmaan hetkeen kirjottele jos enää kirjottelen. Tää wattpad on tosi ärsyttävä ku kirjotan nii se heittää aina kursivoinnin päälle. Mulla ei oikeen oo jaksamista kirjottaa eli se vähän on fifty-fifty jatkanko vaiko enkö.

JA KAIKILLE TIEDOKS: Ed Sheeran on paras :D

Ja Jenni et sitten tapa mua jos en enää kirjota tätä :D



Flowers ~Ashton Irwin~finnishWhere stories live. Discover now