Bad day not bad life ~book 2~

Chapter 14

Ilta alkoi jo hämärtyä ja vain pieni osa auringosta näkyi kerrostalojen takaa.

En voi vieläkään uskoa sitä...

Luke oli muuttunut...

En uskaltanut kysyä häneltä.. Pelkäsin häntä.. Mutta ei hän tekisi sitä minulle.. Rakastamme toisiamme..

"Hei Rakas!!" Kuulin parvekkeelle kun Luke tuli kotiin.

"Alexa?" Kuului Luken kysyvä ääni kohta parvekkeen ovella.

"Alexa kulta? Onko kaikki hyvin?" Luke kysyi ja kosketti minua olkapäästäni. Kylmät väreet kulkivat selässäni.

Luke oli ollut aina kiltti ja kultainen.. Mutta miksi nyt? Juuri kun tämä tuli takaisin..

Vihdoin käänsin pääni Lukeen päin.

"Hei" vastasin tekohymyn kanssa.

"Onko kaikki hyvin? Näytät hermostuneelta" Luke kysyi samalla kun kävelimme sisälle.

"On, kaikki on hyvin" valehtelin.

Kaikki ei ollut hyvin.

Minun täytyi kysyä tältä.. Ennemmin tai myöhemmin.

Luke tuli halaamaan minua, mutta se ei tuntunut enään lämpimältä.. Eikä turvalliselta.

Työnsin Luken pois pienesti.

"Rakas, Alexa mikä on?" Luke kysyi nyt erittäin huolissaan.

"Ei mikään.. Oon vaan väsyny" valehtelin taas.

"No mennään nukkumaan" Luke sanoi hymyillen pienesti.

Menin pesemään hampaat ja vaihdoin yöpuvun.

Luke makasi jo sängyssäni. Menin tämän viereen varovasti.

Tunsin kun Luken vahvat kädet kietoutuvat ympärilleni. Halusin pois..

-

Tunsin kun tömähdin lattialle.

Avasin silmäni nopeasti ja näin Luken makaavan sängylläni mutta minä lattialla.

Kello oli hieman yli kolme..

En jaksanut enään nukkua joten kävelin olohuoneeseen ja istuin sohvalle.

Huomenna sanoisin.. Huomenna selvittäisin asian..

Avasin telkkarin ja menin netflixiin.
Laitoin Suitsin päälle ja aloin katsomaan sitä.

Parin viiden jakson jälkeen nukahdin sohvalle...

-

"Alexa herää?!" Kuulin jonkun ravistelevan minua.

Avasin silmät ja näin Luken.

En tiedä mutta pelästyin helvetisti.

Kierrähdin lattialle hengittäen raskaasti.

"rakas? Mitä nyt?" Luke kysyi hämmästyneenä.

"Ei mitään.. Pe-peläsyin vain" änkytin ja nousin sohvalle varovasti.