Bad day not bad life ~book 2~

Chapter 17

Pääsimme kahvilaan missä odotti Aria ja Lend?

"Hei" sanoin hymyillen Lendille ja Arialle.

Molemmat heistä vastasivat minulle hymyillen ja istuin heidän viereensä.

"Lend luulin että lähdit?" Yritin aloittaa keskustelua.

"Tiedän, ajattelin vielä hetkeksi aikaa ja mennä katsomaan vanhoja kavereitani" Lend selitti virnsitäen.

"Selvä" vastasin hymyillen.

"Saanko kysyä mitä tapahtui?" Lend kysyi varovasti.

".. Se on pitkä tarina.." Änkytin.

Huomasin Luken ja Ariankin katsovan minua kysyvästi.

En kestänyt heidän kysyviä katseita joten nousin ottaen keppini mukaani.

"Alexa! Odota!" Kuulin Luken huutavan perääni.

En pysähtynyt.

En halunnut kertoa..

Tunsin Luken käden olkapäälläni ja käännyin Lukeen päin.

"Alex sä voit kertoo mulle" tämä katsoi minua lievästi hymyillen.

"En voi" pudistin päätäni.

"Miksi? Tapahtuiko jotain Colinin kanssa?" Luke kysyi heti.

"Miks sä luulet että jotain olis tapahtunut Colinin kanssa?! Se rikko meidän suhteen joten pysyn kaukana siitä jatkossakin" tuhahdin turhautuneena.

"Anteeksi, mutta Alexa sinun täytyy kertoa! Usko pois, se helpottaa omatuntoasi" Luke sanoi yrittäen suostutella minua.

En halunnut..
Kaikki oli niin tyhmää..
Olin sortunut Luken takia..
En enään itkisi..
Lupasin sen itselleni..

"Ei" sanoin yhtäkkiä.

"Mitä ei?" Luke kysyi hämmentyneenä.

"En kerro" sanoin pudistaen päätäni.

"Se on sinun valintasi" Luke nyökkäsi hymyillen silti.

Hymyilin Lukelle ja halasin tätä.

Luke oli lämmin, niinkuin aina..
Hänen halaukset tuntuivat turvallisilta.

"Mennäänkö?" Kuulin Luken kuiskaavan korvaani.

"Joo" vastasin myös kuiskaten ja irroitin Lukesta.

Tänä kuitenkin otti kädestäni kiinni ja lähdimme kävelemään.

"Alexa kai sä tiedät että mä rakastan sua?" Kuulin Luken kysyvän.

"Tietenkin" sanoin hymyillen.

"Koska mä rakastan sua" sanoin perään.

-

Heräsin sairaalasängyssä.

Minulla oli outo tunne..

En tiedä mutta se oli huono tunne..

Oli. Miettinyt koko yön minua ja Lukea. Suhteemme oli.. Aika outo. Tai siis erosimme koko ajan ja riitelemme aivan liikaa.. Minusta tuntui.. Että.. Että en rakastanut Lukea enään!

En vain halunnut särkeä sydäntäni ja Luken sydäntä yhä uudelleen.. Tämä olisi viimeinen kerta kun särkisisin sen..!

Tunsin ne samat kipeät kyyneleet silmilläni. Ne valuivat tappaen sydäntäni hitaasti.

Otin puhelimeni äkkiä käteen ja olin soittamassa Lukelle kun sain idean. Maailman huonoimman idean mutta sillä tavoin se ei sattuisi niin paljon.

Karkaisin.. Alottaisin uuden ekämän.. Ilman Lukea..

Ei! Tuo oli maailman huonoin idea! En voisi! Mutta minun on pakko...

Pari viikkoa myöhemmin
(Anteeksi tämä aika hyppy)

Tungin vaatteita laukkuuni. Olin päättänyt sen! Lähtisin.

Luke ei tiennyt tästä kuitenkaan mitään. Hän oli töissä eikä edes odoittaisi tätä..

Olin saanut laukkuni pakattua, ja tilasin taksin.
Kun taksi saapui, huomasin Luken auton pihalla ja Luken siellä.

"Voi helvetti!" Huudahdin ja nousin taksiin nopeasti.

"Alexa! Alexa!" Luke huomasi minut.

Tämä juoksi luokseni mutta taksi liikkui jo.

"Luke! Luke! Mä-mä rakastan sua!" Huusin taksista kyyneleet verraten poskillani.

Tämä ei ollut oikein mutta minun täytyi tehdä tämä. Ei enään särkyneitä sydämmiä.. Ei enään itkemistä..

En voinut lopettaa itkemistä.

En voinut lopettaa itkemistä vaikka olimme tulleet lentokentälle. En vain voinut.

"Neiti, onko kaikki kunnossa?" Taksi kuski kysyi varovasti.

"On.." Sanoin yrittäen ryhdistäytyä hieman.

Nousin autosta ja otin laukkuni takakontista vielä maksaen taksille.

Mutta tiesin että en päässyt noin helposti Lukesta eroon. Tiesin että hän oli seurannut minua..

"Alexa.." Kuulin sen särkyneet äänen.

Käännyin ja takanani seisoi itkenyt Luke.

"Mitä teet? Kaikki oli hyvin? Olimme onnellisia?! Miksi lähdet?" Luke itki tullen lähemmäs minua.

"Rakastin sinua" Luke kuiskasi halaten minua mutta en voinut halata takaisin.

"Luke.. En voi.." Kuiskasin myös itkien ja työnsin tämän luotani pois.

"Tämä on ainoa järkevä ratkaisu" sanoin vaikka valehtelin. Tämä oli kaikkein tyhmin ratkaisu mutta minun täytyi tehdä tämä!

"Hyvästi" kuiskasin ottaen laukkuni ja lähdin kävelemään terminaalia kohti.

"Alexa! Rakastin sinua aina!" Luke huusi perääni mutta se satutti sydäntäni.. Enemmän hän minulle puhui! Enemmän hän minua suostutteli jäämään, enemmän se minua sattui...

"Hyvästi!" Sanoin vielä kerran ennemmin en voinut puhua kyyneleiden takia..

A/N

Tää oli tämä loppu mutta! En tee kolmatta kirjaa vaan
Tää jatkuu vielä mutta tää on vähän niinku tauolla :(
Yritän kehitellä uuden vuoden jälkeen tähän lukuja ja anteeksntosta
'Lopusta' ku se oli vähän sekava ;(
Love yo guys😘❤️