15 - 251215 (IV)

1.4K 135 60
                                    

Niilo pääs yläpalkkiin supersöpöine laseineen:3

Suoristan vielä paitaani, ennen kuin astun ulos huoneestani. Olin käynyt siistiytymässä, ja nyt odotimme enää Niallia saapuvaksi. Tuon pitäisi saapua vartin sisällä, mutta hän on aina myöhässä. Äitini valloitti keittiön lähes heti tultuaan töistä ja Louis pimputtelee pianoa olohuoneessa. Kun kerroin äidille Louisin voivan säestää joululauluja tänään, hän suorastaan säteili.

Menen suoraan keittiöön, jossa äitini säheltää vielä rosolliin tulevan kermavaahdon kanssa. Patistelen hänet laittautumaan ja alan vispata kermaa. Tästä on todellakin tulossa hyvä joulu, ensimmäinen, jolloin emme vain sure isoäitiäni ja sitä, kuinka hän oli ainoa joka osasi soittaa pianoa. Nyt soittaja on Louis.

Kun kermavaahto on valmis, asetan sen pöytään rosollin ja graavilohen väliin. Laitan sähkövatkaimen kaappiin ja vispilät tiskikoneeseen. Sitten suorastaan hypähtelen Louisin luo.

Louis on myös vaihtanut siistimpää ylleen, ja hän näyttää älyttömän, siis todella älyttömän komealta. Asetun seisomaan pianon viereen niin, että voin samalla nojata siihen. Kuuntelen hetken kappaleen melodiaa - Louis ei laula - ja tunnistaessani kappaleen alan laulaa mukana hiljaa.

" Last Christmas,
I gave you my heart
But the very next day,
you gave it away
This year,
to save me from tears
I'll give it to someone special"

Laulu loppuu ja katsomme Louisin kanssa toisiamme silmiin. En edes häpeä myöntää, että tänä vuonna antaisin sydämeni Louisille.

"Mä en tienny että sä oot noin hyvä laulamaan", Louis rikkoo hiljaisuuden ja lehahdan punaiseksi.
Ja sitten ovikello soi, juuri niin minun tuuriani. Riennän ovelle ja Louis jää olohuoneeseen, olimme sopineet niin. Avaan oven parhaalle ystävälleni, joka halaa minua. Toivotamme toisillemme hyvät joulut halauksemme aikana, ennen kuin irrottaudumme ja Niall alkaa riisua kenkiään.

"Niall musta tuntuu että tästä joulusta tulee paras ikinä", virnistän, kun tuo kamppailee kengännauhojensa kanssa.
"Tuli jo. Etkö sä nähny? Louis Tomlinson muistaa meidät, aamupalapojat", tuo hehkuttaa.
"Mä lupaan, tänään tapahtuu jotain parempaa", totean.
"Mahdotonta", tuo tuhahtaa saadessaan kengät vihdoin jaloistaan.

Silloin äiti tulee paikalle näyttäen erittäin kauniilta, enkä näe syytä olla kertomatta sitä hänelle. Tuo kiittää minua hymyillen. Äitinikin halaa Niallia ja toivottaa hyvää joulua.
"Ennen ruokailua voisimme laulaa pari joululaulua olohuoneessa", äiti kertoo.
"Yrittääkö hän korvata jotain mitä jäi puuttumaan joulusta, kun isoäitisi kuoli?" Niall kuiskaa minulle ja pudistan päätäni. Minun tekisi niiin mieli kertoa hänelle! Mutta pian hän näkisi omin silmin.

Niall saa riisuttua takkinsa ja lähdemme kävelemään kohti olohuonetta, jossa piano alkaa soida.
"Okei, nyt otat sitten ihan rauhallisesti", kuiskaan Niallille.
"Onko sun äidillä mies? Joku joka soittaa pianoa?" tuo kuiskaa takaisin ja pudistan jälleen päätäni. Matka ulko-ovelta olohuoneeseen ei ole koskaan tuntunut niin pitkältä, sillä jännitys kihelmöi koko kehossani.

Ja kun saavumme olohuoneeseen, on Niallin ilme näkemisen arvoinen.

Louis lopettaa soittamisen ja tulee hänkin virnistäen halaamaan Niallia. Niall-parka on aivan shokissa.

Ja kun hän viimein saa avattua suunsa ja kysyttyä, miksi Louis on täällä, ei hän näytä tyytyväiseltä vastatessani sen olevan joulun taian ansiota. Hän ei kuitenkaan kysele enempää.

Mulla on huomen joulujuhla ja saadaan tokarit, jee!8)

Muthei, ku viel seuraava osa on tämmöi tylsä ja sit tulee vähän 'surullisempi' osa, ni haluutteko sen 'surullisemman' osan ennen vai jälkeen joulun?

Fanboy - Larry Stylinson (FIN)Where stories live. Discover now