" You know Dasher and Dancer and Prancer and Vixen,
you know Comet and Cupid and Donner and Blitzen,
But do you recall
The most famous reindeer of all
Rudolph the Red-Nosed Reindeer
Had a very shiny nose
And if you ever saw it
You would even say it glows
All of the other reindeer
Used to laugh and call him names
They never let poor Rudolph
Join in any reindeer games
Then one foggy Christmas Eve,
Santa came to say,
Rudolph with your nose so bright,
Won't you guide my sleigh tonight
Then how all the reindeer loved him,
As they shouted out with glee,
Rudolph the red-nose Reindeer
You'll go down in history
Rudolph the Red-Nosed Reindeer
Had a very shiny nose
And if you ever saw it,
You would even say it glows,
And all of the other reindeer
Used to laugh and call him names,
They never let poor Rudolph
Join in any reindeer games,
Then one foggy Christmas Eve,
Santa came to say,
Rudolph with your nose so bright,
Wont you guide my sleigh tonight
Then how all the reindeer loved him,
As they shouted out with glee,
Rudolph the Red-Nosed Reindeer,
You'll go down in history"
Kaikki olivat liittyneet Louisin aloittamaan lauluun ja rehellisesti, Louis kuulosti paljon paremmalta kuin levyillään.
Niall yritti edelleen peitellä hämmästymisen merkkejä, vaikka olikin lähtenyt iloiseen lauluun mukaan.
"O-onko tuonihan oikeesti Lo-Louis?" tuo sönköttää.
"Joo Niall, se on Louis Tomlinson, ilmielävänä", virnistän.
Hän sulkee silmänsä ja ravistaa päätään.
"Nipistä mua", tuo toteaa.
"Häh?" älähdän.
"Nipistä mua", tuo toistaa.
"Miksi?" kysyn hämmentyneenä.
"Älä kysele, nipistä", tuo tuhahtaa.
"Mutta-", yritän.
"Ei muttia, vain yksi nipistys", tuo sanoo jo hieman ärtyneesti.
"Okei okei", vastaan alentuvasti ja nipistän häntä.
Tuo parkaisee hieman, mikä ei ole sinänsä yllättävää, kun Niallin kipukynnys ei ole kovin korkea.
"Mä oon hereillä", tuo vain toteaa ja istuu sohvalle, "jatketaanko, mitä lauletaan seuraavaksi?"
Purskahdan nauruun, en ihmettele lainkaan miksi hän on paras ystäväni.
"Jingle Bells?" Tomlinson ehdottaa ja saatuaan hyväksyvää mutinaa, hän alkaa soittaa.
" Dashing through the snow,
In a one horse open sleigh
Over the fields we go
Laughing all the way.
bells on bob tail ring
making spirits bright
What fun it is to ride and sing
A sleighing song tonight.
Oh jingle bells jingle bells
jingle all the way!
Oh what fun
it is to ride
In a one horse open sleigh, Hey!
Jingle bells jingle bells
Jingle all the way!
Oh what fun it is to ride
In a one horse open sleigh"
Kaikki laulavat jälleen iloisesti ja tunnelma on oikeasti katossa. Tämä on ensimmäinen iloinen joulu tässä talossa kolmeen vuoteen.
"Noniin", äiti sanoo lätkäisten kätensä yhteen, "eiköhän siirrytä ruokapöytään!"
Menen istumaan äitini viereen, Louisia vastapäätä. Paras ystäväni ansaitsee tänään istua Louisin vieressä.
Ruokaillessamme keskustelemme satunnaisista asioista, kuten Louisin urasta ja meidän fanittamisesta. Olisin ajatellut sen olevan Louisista kiusallista - jouluillallinen ja fanitapaaminen samassa, mutta no, ei kukaan käskenyt häntä kyselemään fanittamisestamme.
Ruokailukin sujuu hyvässä tunnelmassa ja ruoka vähenee pöydältä hyvää vauhtia. Silloin, kun jouluvanukas (Christmas pudding, miten se suomennetaan) haetaan pöytään, ei kellään enää oikeastaan ole nälkä, mutta kaikki ottavat sitä silti, eikä ruokahalu näytä oikeastaan edes kadonneen.
-
"Haluatko avata paukkukarkin kanssani?" kysyn Louisilta, kun olemme saaneet kaikki syötyä.
Tuo vastaa myöntävästi ja vedämme paketin auki. Karkin sisältä paljastuu paperinen kruunu, jonka Louis asettelee päähänsä. Muutkin aukovat paukkukarkkeja.
-
Ruokailun jälkeen jaamme kuusen alta paketteja ja jaamme ne. Yleensä Britanniassa ne avataan jo aamulla, muttemme halunneet jättää Niallia pois pakettien avaamisesta ja äidillä oli aikainen aamu, joten tämä järjestely käy paremmin kuin mainiosti.
Saamme kaikki useita paketteja paitsi Louis, sillä en ollut ehtinyt valmistaa hänelle kuin yhden herkkukorin, joka sisältää itseleipomaani leipää ja joitain leivonnaisia. Louis sanoo, ettei odottanutkaan lahjoja ilmoittaessaan tulostaan kun kaupat olivat jo kiinni.
Kun lahjat ovat jaettu ja auottu, kiitämme toisiamme ja juttelemme jälleen iloisesti. Laulamme muutamia joululauluja ja Louis kertoo suomalaisesta joulusta. He tekevät kaiken jo aattona, hullua! Toisaalta säälin viisivuotiasta Louista, sillä hän sai aina syntymäpäivä- ja joululahjat samana päivänä.
Selvitin tosiaan kaikkee kivaa Britannian joulusta ja lopputuloksena viisi osaa, jotka ovat luokkaa 'kerrotaanpas nyt vain nopeasti mitä tapahtuu'.
No, seuraavassa osassa tapahtuu jotain haikeempaa c:
En kyl vieläkää oo varma julkasenko sitä ennen joulua
❤; IsacMalik
