Pelaamme pöytätennistä nelinpelinä, minä ja Niall vastaan Zayn ja Louis. Tämä on jo kolmas peli ja olemme Niallin kanssa pisteen päässä kolmannesta voitostamme. Pallo pomppii nopeaan tahtiin puolelta toiselle, ennen kuin se tippuu Louisin ja Zaynin kentän kautta lattialle. Tuuletamme Niallin kanssa ja heitämme ylävitoset.
"Ihan epäreilut puolet", Louis tuhahtaa ja mutristaa huuliaan, "Mä haluun pelata Harryn puolella."
Niall nyökkää kuin sanoakseen sen olevan okei ja vaihdamme Zaynin kanssa puolia.
Seuraava peli on paljon tasaisempi, molemmat joukkueet tuulettavat pisteitään vuorotellen. Kun Niall ja Zayn lopulta voittavat pelin, en voi olla huomaamatta tapaa, jolla Niall katsoo Zaynia. Parhaalla ystävälläni taitaa illalla olla jotain kerrottavaa.
"Ei jakseta tätä enää", Zayn toteaa kun olimme pelanneet toisenkin pelin, joka päättyi minun ja Louisin voittoon.
"Sopii paremmin kuin hyvin", Niall virnistää ja laskee mailan pöydälle.
"Okei mitä te haluutte tehä seuraavana? Kaks tuntia aikaa", Louis informoi.
"Tilataan pizzaa", Zayn heittää ja saa vastaukseksi hyväksyvää mutinaa.
Tie Niallin sydämeen käy vatsan kautta. Hetkinen? Yritänkö parittaa parasta ystävääni tulevan poikaystäväni parhaaseen ystävään? Wou.
Zayn kerää tilauksemme ja poistuu toiseen huoneeseen Niall vanavedessään.
"Jäätiin hetkeksi kahden", Louis kuiskaa korvaani kietoen kätensä takaapäin ympärilleni.
Käännyn ja halaan häntä takaisin.
"Niin jäätiin, eikä haittaa yhtään", vastaan ja kumarrun painamaan huuleni toisen vastaaville.
Suudelmamme muuttuu kokoajan intohimoisemmaksi ja käteni siirtyvät kuin automaattisesti Louisin alaselälle, eikä Louisinkaan kädet niskani takana tuntunut yhtään huonolta. Ei yhtään. Se saa vain miljoonat ilotulitteet räjähtämään vatsassani, en kyllästyisi Louisin suudelmiin koskaan.
Kuulen oven avautuvan ja irroittaudun nopeasti. Poskiani kuumottaa ja olen varmasti tulipunainen kääntyessäni katsomaan tulijoita.
"Jatkakaa vaan, älkää antako meidän häiritä", Zayn virnistää ja iskee silmäänsä.
"Ei, säälikää mun viattomia silmäparkoja, jotka näki jo liikaa", Niall parahtaa.
"No, jokatapauksessa pizzat on täällä puolen tunnin kuluttua", Zayn toteaa, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Pizzoja odotellessamme päätämme mennä katsomaan lavaa, enkä usko silmiäni. Lava on valtava, enkä voi käsittää näkeväni Louisin esiintymässä muutaman tunnin kuluttua. Louis huutaa jollekkin jotain suomeksi, ja pian meille alkaa kuulua musiikkia.
Alamme tanssia jotain koreografiaa jonka tiedämme näyttävän naurettavalta. Emme välitä, vaan kuvaamme sen talteen Louisin puhelimeen, joka lupaa lähettää sen meille.
Aivan liian pian (Niallin mielestä aivan liian myöhään) meille kerrotaan pizzojemme saapuneen. Haemme colatölkit minijääkaapista ja asettaudumme mukavasti backstagella oleville, pehmeille sohville. Otan satunnaisia kuvia kaikista vaikka tiedän, etten voisi julkaista niitä missään. Kukaan ulkopuolinen ei saisi koskaan tietää backstage-vierailustamme. Ihan vain muistoksi.
Tunnit kuluvat aivan liian nopeasti ja pian on meidän aikamme sanoa toivottavasti väliaikaiset hyvästit. Meidät ohjataan eturiviin sillä verukkeella, että olimme voittaneet jonkin meet&greet-kilpailun, joka etuoikeuttaa myös eturivin paikkaan. Pian meille ilmoitetaan, että ovet avataan, eikä mene kauaakaan kun korvani särkyvät teinityttöjen kiljunnasta.
Tää on tosi lyhyt taas, sori.
Btw, Fanboyta tulee ehkä yks osa ennen epilogia :o
Niin ja sit mun piti kysyä et haluuttko tietää mun jotain someja (jos ette viel tiedä)? Jos haluatte niin kysykää (suomeksi: oon liian laiska luettelemaan niitä)
Mä muuten rakastan kirjottamista. Oon aina rakastanu.
Kirjottamalla rakennan mun oma maailman, sen paikan jossa voin purkaa tunteeni ja jakaa ne kaikille, kenenkään kuitenkaan tietämättä että mitä mä oikeesti ajattelen.
Ja tänäänkin sain erittäin huonon fiilikseni selätettyä kirjoittamalla tämän osasen ja oon enemmän ku kiitollinen teille, että saan kirjottaa tätä❤
Rakastan näinollen myös teitä, joka iikkaa❤
❤; IsacMalik
