Fanboy - Larry Stylinson (FIN)

19 - 311215/010116

Lupailin teille osan viimestää tapaninpäivänä, vielä ehtii 8)

Sori toi yläpalkkikuva, en vaan keksiny mitään lol :p (ja ehkä mä vähän myös halusin näyttää sen teille)

En tiedä, miten Niall onnistui, mutta juuri nyt istun hänen autonsa etupenkillä matkalla kohti uudenvuodenbileitä. Ehkä menin sinne tutustumaan uusiin ihmisiin? Vai oliko alkoholi vaikuttava tekijä? Tai kenties kaipasin vain seuraa? Juttelemiseen tai aivan johonkin muuhun.

Paikka on täynnä väkeä ja minusta alkaa tuntua, etten ole oikeassa paikassa. Nousemme autosta ja kuulen musiikin ulos asti.
"Etitäänkö me sulle mies- vai naisseuraa?" Niall virnistää.
"Pidätkö sä mua homona?" yritän naurahtaa kysymykseni perään, mutta se silti latistaa tunnelman meidän osaltamme.
"Tai entä jos vaan vedetään kunnon kännit ja annetaan asioiden tapahtua?" virnistän.
"Kuulostaa suunnitelmalta", toinen naurahtaa ja lähdemme sisälle etsimään keittiötä.

-

Avaan silmäni, mutta koska valo tuntui epämukavalta, suljen silmäni uudelleen. Päätäni särkee järkyttävästi ja kadun että edes lähdin bileisiin. Olin ilmeisesti juonut kohtuullisesti, muistikuvani kotiinpalaamisesta-

Koti. Pakotan silmäni auki ja tajuan, ettei paikka ole kotiani nähnytkään. Suljen silmäni jälleen, en välttämättä halua nähdä enempää. Kuljetan kättäni vartaloani pitkin peiton alla. Ei helvetin helvetin helvetti!

Nyt kun tiedän makaavani alastomana vieraassa paikassa, tunnen myös jonkun hengityksen niskassani. Mahtavaa, petikumppanini on myös täällä vielä. Voisin toki lähteä nyt hiljaa, niin ettei hän herää.

Ei, minun on pakko saada tietää, olemmeko tehneet jotain kännipäissämme ja oliko ehkäisy kunnossa, sillä en halua edelleenkään lapsia. Pinnistelen silmäni auki jälleen ja käännyn kohti yöseuraani.

Avaan suuni huutakseni, mutta ääneni takertuu kurkkuun. Vieressäni makaava henkilö mitä todennäköisemmin ei tulisi raskaaksi, vaikkemme ehkäisyä olisikan käyttäneet. Tunnustelen olotilaani. Perseeni ei ole kipeä, ehkä emme olisikaan tehneet mitään peruuttamatonta.

Herätän tummahiuksisen miehen ja tuo avaa silmänsä, mutta kuten minäkin tein, hän sulkee ne heti.
"Ai vittu", tuo mumisee.
"Onko kaikki ok?" kysyn huolestueena.
Tuo naurahtaa ja hymyilen pienesti.
"Kysyitkö tosissasi? Pääni tekee kuolemaa ja perseeni - ihmettelen miten iso kalusi oikein on mahtunut sisääni", tuo mumisee saaden hymyn valahtamaan kasvoiltani.
"Me siis-", aloitan.
"Joo, me harrastettiin känniseksiä", tuo murahtaa.

Nousen varovasti istumaan ja etsin lattialta omat vaatteeni ja puen ne ylleni. Minulla ei ole mitään hajua, miten tilanteessa pitäisi käyttäytyä. Toivottavasti mies ei luule olevansa minulle enenpää kuin yksi kännipano, sillä en oikeastaan pitänyt miehestä. Miksi olin edes lähtenyt hänen mukaansa?

Käännyn ovelle ja painan kahvan alas.
"Ootko sä lähdössä?" mies kysyy.
Käännyn katsomaan häntä käsi edelleen ovenkahvalla. Nyökkään vastaukseksi.
Tuo on noussut istumaan peitto vatsaan asti päällään ja saan paremman mahdollisuuden tarkastella häntä. Tummat hiukset ja sänki, lihaksikas kroppa ja merensiniset silmät.
"Ai, no toivottavasti nähdään vielä", tuo vastaa.
Nyökkään jälleen, vaikken miestä haluakaan enää nähdä. Pujahdan huoneesta nopeasti.

Eikä minulle jäänyt lainkaan epäselväksi, miksi olin kyseisen miehen iskenyt kännipäissäni. Hän kun hieman muistutti erästä suomalaista supertähteä nimeltä Louis. Louis Tomlinson.