Oothan tässä vielä huomenna

2. luku

Reese
___

Pidän molempia tyttöjä käsistä kiinni kun me kävellään puistoon päin.

"Miks äiti ja isi aina huutaa" Neela toteaa pitkän hiljasuuden jälkeen.

Yritän miettiä mitä sanoisin, mut Ava ehtii ennen mua.

"Ne ei tykkää meittä, siks"

"Hei hei hei ei toi nyt oo totta yhtään" sanon kyykistyen kaksosten tasolle "Äiti ja teijän isi rakastaa teitä molempia ihan kauheesti" sanon hymyillen hieman surullisesti.

"Okei" tytöt toteaa yhteen ääneen ja lähtee vetämään mua kohti puiston portteja.

"Rakastaispa muaki" ajattelen.

______

Annan molemmille vauhtia keinussa, ja hymyilen itsekseni kuinka söpöiltä tytöt näyttävät siinä nauraessaan.

"Leese kovempaa" Ava kiljuu ja naurahdan sille.

Sitten näen jotain mitä en välttämättä olisi iltaani halunnut. Nimittäin Nicon jengin. Siihen kuuluu Nico itse, Samu ja Blake Richhardson. Viimeisimpänä mainittu herra on ihan vitun komea, sekä ihan vitun mulkku.

"Hei tytöt eiköhän me lähetä" sanon kun paniikki alkaa hiipiä pikkuhiljaa muhun.

"Ei viälää, haluun vielä kaluselliin!!" Neela huutaa ja alkaa itkeä. Oh my god are you kidding me.

"Lupaan et tullaan huomenna ja pääset heti ekaks karusellii mut nyt meijän on pakko mennä" sanon napaten kummankin likan mun syliin vartalon molemmin puolin.

Lähden nopeasti kävelemään toiseen suuntaan kun mistä ne pojat tulee, mutta valitettavasti Nico ja Samu hölkkäävät mun perään. Sillä hetkellä mulla alkaa oikeasti jo oksettaa ajatus että joutuisin kohtaamaan ne mun pikkusiskojen kanssa.

"No katos kukas se täällä on lapsenlikkana" kuulen Nicon puhuvan mun selän takana, ja Samun naureskelevan siihen päälle.

"Onks noi sun kaveleita" Ava kuiskaa mulle, ja nyökkään sille hymyillen.

"Joo ei mitää hätää oo vaa iha hiljaa siinä ni mennää kohta kotii" kuiskaan ja annan sen poskelle pusun.

"Alan kyseenalastaa sun homoutta kun täällä sä vaan tyttöjä pussailet" Nico sanoo ja kuulen sen äänestä kuinka sen suu on siinä ällöttävässä virneessä.

Käännyn hitaasti poikia kohti, ja tytöt työntävät päänsä mun kaulaani vasten sulkien silmänsä. Ymmärrän kyllä miksi. Samu ja Nico näyttävät ihan vitun ällöttäviltä. Molemmilta puuttuu muutama hammas, ja naama tälläkin hetkellä ihan mustelmilla varmaan jostain tappelusta.

Sitten näen, että Blake on jäänyt vähän poikien taakse, ja katselee tilannetta sieltä varovasti. Blake ei oo oikeestaan koskaan tehnyt mitään ihmeellistä mulle. Mut se, että se hengaa Nicon ja Samun kanssa tekee siitä mulkun.

"Meil on vähä kiire jote me lähetää nyt" sanon hätäisesti noille kolmelle minua vuotta vanhemmalle pojalle, ja käännyn lähteäkseni tytöt edelleen sylissäni. Yhtäkkiä kompastun johonkin, ja kaadun kapean polun viereiseen ojaan, joka ei muuten ollutkaan oja, vaan valtavan jyrkkä kivikko.

Tottakai Samu kamppas mut niinkun aamulla koulussakin. Ainoa vaan että mulla oli tällä kertaa mun helvetin rakkaat pikkusiskot mun sylissä.

Nico vetää henkeä nopeasti, ja kuulen Blaken karjaisun "SAMU MITÄ VITTUU?! NÄITSÄ ET SIL OLI KAKS LASTA SYLISSÄ"