7. luku

2.3K 216 100
                                    

Reese
___

Miksu on ollut mun paras kaveri tyyliin eskarista lähtien, ja kun kasilla tajusin tykkääväni enemmän pojista kuin tytöistä, niin Miksu oli se kenelle mä kerroin siitä. Se on myös ainoa kenelle ikinä kerroin siitä.

Jotenkin koko koulu sai lopulta tietää siitä, en tiedä miten. Mutta pointti tässä oli se, että mun "äitillä" tai Kimmolla ei kummallakaan tälläkään hetkellä ole pienintäkään aavistusta että oon homo. En tiedä yhtään miten ne reagoisivat, luultavasti huonosti, joten oon vaan päättänyt jättää kertomatta. Ei niiden tarvitse tietää. Kai?

Oon juuri selittänyt Miksulle kaiken mitä alkuviikosta oli tapahtunut, ja pelataan tällä hetkellä pleikkaa sen huoneessa.

"No tiiäksä tykkääks se susta" Miksu sanoo irrottamatta silmiään telkkarin ruudusta.

"No ei varmasti, sehän on mun tietääkseni täysin hetero" mumisen.

"Mistä sitä ny ikinä tietää, näkyyks homous muka päällepäin?"

Mumisen jotain epämääräistä vastaukseksi ja lopulta päädytään pelaamaan varmaan 3 tuntia, ja kello alkaa lähestyä ilta kahdeksaa.

"Mikael, kotona ollaan"

"Porukat tuli" Mikael sanoo tuijottaen ruutua.

"Kuulin" naurahdan.

Päätämme sammuttaa pleikan, ja lähdetään kohti eteistä.

"Onks toi muuten Blaken huppari" Miksu kysyy ihmeissään osoittaen punaista hupparia mun päälläni.

Päästän suustani jotain myöntävään vastaukseen viittaavaa epämäärästä sössötystä posket punoittaen, ja kiirehdin alas moikkaamaan Miksun vanhempia.

______

Herään kovalta patjalta mun herätyskellon soimiseen. Ja mun herätysääni sattuu olemaan sellainen palosireeni ääni.

"Vittu Reese mun koulu alkaa vast puol 11, laitatko sen pois" Miksu mumisee työntäen päätään peittonsa alle.

"Sori" sanon samalla kun nousen peiton alta seisomaan kuitenkin pitäen sitä peittoa mun ympärilläni. Tykkään nukkua ilman vaatteita. Heh.

Nappaan Miksun kaapista puhtaan pyyhkeen, kiedon sen nopeasti mun ympärille ja kävelen kylppäriin. Oon tottunut olemaan täällä kuin kotonani.

Laitan suihkun päälle ja annan kuuman veden huuhdella kaiken pois mun päältä. Mahassa oleva haava kirvelee, ja kyljessä olevat ruhjeet samaten. Pesen reippaaseen tahtiin hiukset ja kuivaan lopuksi itteni. Jään nojaamaan lavuaaria vasten ja katselen itseäni pyyhkeen roikkuessa mun lantion ympärillä.

Haava mahassa ei ole mitenkään nätti, mutta se näyttää jo vähän paremmalta. Kasvojen ruvet ovat myös lähteneet jo parantumaan, ja lilat mustelmat ovat muuttuneet tummemmiksi.

Huokasten kävelen takaisin Miksun huoneeseen, ja vedän Blaken hupparin mun pään yli.

"Voinks lainaa sult jotai housui" kysyn katsellen Blaken harmaita kollareita joissa on komea veriläikkä reidessä, mistä ikinä tullutkin. Rip Blaken kollarit.

"Ota mitkä vaa kaapista" Miksu mumisee puoliunessa.

Otan puhtaat adidaksen verkkarit ja vedän ne jalkaan. Huolettomat sanoisinko.

"Lähen kouluu, moro" sanon lyöden Miksua perseelle, ansaiten komean tyttömäisen kiljaisun. Nauraen lähden eteiseen, heitän takin päälle (Blaken) vedän valkoset converset (Blaken edelleen) jalkaan, ja oon just astumassa ovesta ulos kun tajuan jotain.

Mun rahat ja dösäkortti ovat himassa. Voehan paska.

Käännyn takaisin eteiseen ja lompsin Miksun huoneeseen anomaan siltä rahaa. Saan vitosen, sanon kiitti ja poistun talosta.

En mä muuten kouluun menisi, eihän mulla edes ole mitään opiskeluvälineitä mukana, mutta Blake sanoi eilen että koulussa nähdään joten näin silloin tehdään.

Odotan dösää pysäkillä, ja mun tuurilla alkaa sataamaan vettä. Vedän hupparin ja tuulitakin hupun päähän ja tungen pikkuhiljaa kohmettuvat kädet taskuihini.

Vihdoinkin dösä tulee, ja maksan kuskille lähtien sitten horjumaan kohti takaosaa bussin lähtiessä liikkeelle. Ilokseni näen, että Blake Richhardson on myös valinnut tulevansa dösällä. Parhaillaan jätkä virnistelee mulle viimeiseltä riviltä.

Oon jo lupaavasti puolessa välissä käytävää, kun mun takki jää jotenkin kiinni penkkiin, ja melkein ryssin.

Blake räjähtää nauruun ja kaikki kääntyvät katsomaan sitä, mutta se ei välitä yhtään. Se jatkaa kikattamista vielä siinäkin vaiheessa kun saan mun takin irti, ja kompuroin istumaan sen viereen.

"Voitko olla hiljaa kaikki kattoo" sanon vetäen hupun alas samalla kuitenkin pienesti hymyillen.

Blake kattoo mua myös hymy huulillaan.

"Huomenta vaan! Ja mitä vaan sulle boi" se sanoo ja pörröttää mun hiuksia. Sen pitää tosissaan lopettaa mun hiuksiin koskeminen, tai se tekee mut vielä hulluks.

________


A/N: Heippatirallan hei, se ois koeviikko aluillaan ja jotenki sain sen takia ajatuksen kirjottaa luvun, välttelenkö psykan kokeeseen lukemista, hmm, ehkäpä? ;)

Oothan tässä vielä huomennaWhere stories live. Discover now