Mikä on elämäni tarkoitus?

3 luku

Jesse nk
Palasin takaisin keittiön pöydälle ja söin jotain hedelmiä.

Heräsin herätyskellooni mikä toistuu joka aamu, kun pitää mennä kouluun. Minua ei kyllä ei huvittaisi mennä kouluun vaa saada Danin itselleni luottamuksen sekä myös joskus anteeksi häneltä. Olisi kivaa olla myös joskus hänen poikaystävä, mutta se on liian isohaave saada heti Danin itelle ystäväksi.

Puettuani vaatteet päälle menin hakee aamiasta itselleni ja söin normaalisti yksin. Syötyäni pakkasin koulukamat ja lähin sen jälkeen eteisen luokse. Heitin reppuni ovea vasten ja laitoin kulunneet kengät jalkaani, sekä Otin crossi kypärän mukaan. Samalla koukkasin reppuni mukaan ja lähin autotallin varastoa kohti.

Avattuani oven lähin raahaamaan crossini varastosta ulos, sekä käynnistin mottorin että ne lämpeäisi vähän. Samalla pistin kypärän päähän ja tarkistin ettei mikään repun vetskari jäisi auki ja tippuisi omia tavaroitani matkan varrella. Hypättyäni crossini kyytiin lähdin liikkeelle ja kaassuttelin vähänmatkatkan. Sen jäleen en painannut kaasua vaan annoinnsen hetken aikaa mennä eteenpäin ja vaihdin vaihteen pienemmälle ettei menisi kovallavauhdilla eteenpäin.

Ajettuani kouluun parkkeerasin sen ja suojin moottorin. Lähin tallustelemaan kouluun crossin kypärä mukanani, koulun käytävillä tytöt ihailivat minua. Iste en ole mikään fuckboy ja en tykkää tytöistä jos he alkavat pitämään liian paljastavia vaatteita ja esittelee ruumin osia pojille. Eniten vihaan tytöistä että esittävät ettei osaisisi sekä puhuvat tahallaan kimeällä äänellä kokonajan ja kiljuvat myös liian turhiata asioista.

Kaapille päästyäni huomasin parityttöä flirttailevan minulle, he eivät näköjään tiedä etten ole kiinnostunut heistä. Eikä kukaan muu edes tuedä että olen oikeasti ihastunut Daniin, mutta en myöskään osaa kertoa hänelle heti tunteistani. Sen sijaan aloin härnäämään häntä ekaksi josta muodostui lopuksi kaiusaamista.

Suljin kaappini oven ja huomasin Alekin tulevan minua vastaan.
-No missä mennään? -Ei missään sillä me voidaan ainoastaan odottaa että Dani paranee ja voisin aloittaa puhtaalta pöydältä. Haluaisin olla Danin ystävä ja siitä enemmän mutta myös tuntea hänet kunnolla. -Kato vai on sulla semmoset jutut meneillää... mut mun pitää mennä tunnille se alkaa kohta, mut nähään pian!..
-Joo! Huusin nopeasti Alekille ja olin lähössä tunnille ja...
-Sinä vitun jätkä! Kuulin jonkun takanani huutavan minulle.

Käännyin ja näin Tomaksen, Tomas katsoi minua murhaavasti. Nostin kädet ylös näyttäeni luovuttamisen merkiksi ja katsoin häntä ilmeettömänä, tunsin kovan nyrkin iskeytyväni äsken namaani.

Tunsin polttavaa tunnetta lyödä häntä takaisin, mutta se ei auttaisi mitään. Tiesin että jos jatkaisin sitä nii ainakaan Anni ja Tomas ei päästäisi minua Danin lähelle, joten annoin olla enkä tehnyt mitään.

Tomas katsoi minua ekaksi vähän ihmetellen miksi en tehnyt mitään, mutta nosti nopeasti nyrkkiä ja oli lyömässä ennen joku pysäytti hänet. Se oli Anni hän tuli väliin ja sanoi että anna olla, ihmettelin itse tälläkerralla miksi?...

-Mä voin selittää teille ihan kaiken mistä lähti tämä sotku ja miksi myös se jatkui, vaikka olisin voinnut lopettaa. Sanoin rauhallisesti sekä hiljaisesti, varautuneena mitä sanon suustani.

Tomas ja Anni katsoivat toisia ja olivat kauan hiljaa ja miettivät antausivatko he minulle mahdollisuuden selittää asiani. -Tule koulun jälkeen meille, Anni ja minä päästään jo kahdelta ja sä kolmelta... sovittu sitten, sekä kerro sitten oikeasti totuutesi!Tomas korotti ääntä lopussa sekä painottaen sitä. Nyökkäsin hänelle ja lähdin ruhallisella tahdilla luokkaani kohti.

Olin huojentunut asiasta, sillä en olis uskonut pääseväni eteenpäin vaikka olen kiusannut Dania jo kohta puolvuoden.