Tällänen alkuspiikki tähän; ekat luvut on vähän tönkköjä ainakin näin mun omasta mielestä, mutta koittakaa kestää. :D
Tassuttelen sudenmuodossa koulusta kohti kotia. Haistelen ilmaa, joka tuoksuu raikkaalta lumen sataessa hiljalleen maahan. Tassuni ovat jäätyä, mutta tiedän olevani pian kotona. Minulle on tullut paljon kotitehtäviä, joten haluan ne pois alta mahdollisimman pian.
Huokaisen helpotuksesta, kun näen tutun hirsitalon edessäni. Se on tumma ja sen kodikkaat valot loistavat kirkkaina ikkunoista. Muutun ihmiseksi ja kävelen ovelle, jossa pikkusiskoni Amber jo tervehtiikin minua: "Moi Bianca, tuutko tekee mun kaa lumiukon?" Mulkaisen siskoani ja tiuskaisen negatiivisen vastauksen samalla, kun kävelen sisälle lämpimään. Riisun kenkäni sekä takkini, ja menen huoneeseeni. Paiskaan raskaan puuoven kiinni ja rauhoitun tekemään kotitehtäviäni.
Olen juuri saamassa viimeisenkin matikan yhtälötehtävän päätökseen, kun kuulen hiljaisen koputuksen ovessani. Käännyn katsomaan juuri sisään tullutta Amberia, joka näyttää hieman pelokkaalta. "Tuutko nyt tekee lumiukkoo oo kiltti?" tuo pyytää varovasti. "No kai mä nyt hetkeks voin tulla" vastaan hieman hymyillen, sillä en normaalisti ole yhtä ilkeä siskolleni kuin aiemmin.
Nostan lumipallon kahden samanlaisen päälle. "Me tarvitaan vielä silmät ja nenä Pertille" Amber kikattaa juuri keksimälleen nimelle ja hakee talonreunalta kaksi pientä kiveä. Katson, kuinka siskoni nousee varpailleen, ja yltää juuri ja juuri laittamaan silmät "Pertille".
Käännän salamannopeasti katseeni syvemmälle metsään kuullessani ihmisten huutoja ja juoksuaskelia. Otan Amberia kädestä paniikissa ja juoksemme sisälle. Kun vanhempamme tajuavat tilanteen, metsästäjät hakkaavat jo ovea yrittäen saada sen auki. "Paetkaa!!" äitini huutaa. Isäni ottaa kiväärin ja lataa sen. Juoksemme Amberin kanssa kellariin ja sieltä salaista tunnelia pitkin ulos. Kuulen, kuinka metsästäjät pääsevät sisään taloon ja hetken ajan kuuluu pelkästään laukauksia ja huutoa. Kunnes huudot muuttuvat kärsiväksi anomiseksi ja isäni kiväärin laukaukset loppuvat tyhjyyteen. Vedän siskoani perässäni metsässä, sillä hän ei juokse yhtä nopeaa kuin minä. Katson taakseni ja näen metsästäjien koirien jahtaavan meitä. Käännän katseeni takaisin eteemme ja törmäämme johonkin. Kaikki pimenee...
~
~
~
Ensimmäinen luku tätä kirjaa on nyt tässä. Lyhyt luku, 287 sanaa. :D
HUOM:
Kun ihmissudet muuttuvat susimuodosta takaisin ihmisiksi, heillä on vaatteet päällä. :)
YOU ARE READING
Lunar Eclipse
Werewolf"Tapa minut sitten, kunhan säästät hänet!" "Voi kulta, en minä aikonut sinua tappaa. Maailman ainoa ihmissusinaaras. Kuinka mahtavaa olisikaan omistaa tuo olento? Nyt sä olet minun, ja minun ainoastaan." -------------------------------- Kuusitoistav...
